lauantai 30. lokakuuta 2021

Höpsötyksiä Metsäpuutarhassa


 


Mökille on syntynyt metsäpuutarha. Sen kasvit ovat vielä pikkiriikkisiä, ja niistä olen kertoillut aiemminkin. Ostoslistaan pääset mm. tästä. Kaikki alkoi takana olevasta suuresta kivestä, jonka juurelta ensin poistettiin aiemman omistajan kätkemät jätteet; metallipurkit, vanhat katiskat, särjettyjä pulloja ja ikkunalasia, lastenrattaat... ilo vaihtui raivonsekaiseen kauhuun, kuinka joku voi sotkea rantatontttinsa kaivamalla maatumattomat jätteet luontoon! Hankkiessamme naapurin hyljätyn mökkitontin, oli meillä aavistus, että sieltä voi löytyä lähes mitä tahnsa, mutta että metsämaahankin olisi haudattu niin paljon romua, sitä en tiennyt! Puutarhani valmistuminen siirtyi aina kauemmas, kun siivosin lasinsirpaleita ja metallirojua viikko toisensa jälkeen, kun mökillä kävimme.



Tontille oli myös jätetty kaksi valtavaa kasaa havupuiden oksia, suuret puut oli kaadettu toistakymmentä vuotta sitten. Mutta nyt kasa oli jo pitkälti maatunut ja sain hyvää hapanta kasvualustaa alppiruusuille ja muille metsämaassa viiihtyvílle kasveille. Taimet odottivat pitkään istuttamista, mutta päätin tehdä niille hyvän kasvukodin.



Tontilta oli siis kaadettu kaikki suuret puut, mutta valtavia kantoja on joka paikassa, niin myös tulevan metsäpuutarhan ympärillä. Maatuneita kantoja ja pöllejä löytyi  vaikka kuinka ja niistä sain aloitettua kantopuutarhan rakentamisen.

 


Istutetut kasvit ovat kaikki toistaiseksi hengissä, mutta ikäviä myyränreikiä on ollut joidenkin juurella. Näillä kasveilla on edessään syksy ja talvi, jolloin joutuvat selviytymään omillaan, puutarhuri ei juurikaan näinä vuodenaikoina puutarhassa vieraile. Suuri ilonaihe olikin tällä viikolla löytää tuoksuorvokista pikkuruinen kukkanen kuin merkkinä kasvuunlähdöstä! Maahan on kätketty runsaasti pikkulaukkoja, joiden sipulintuoksun toivon karkottavan myyräpopulaatiota kauemmas. Valtava määrä lehtiä on pudonnut kaikkialle maahan, koko puutarhakin on lehtien peitossa. Puutarhan kohdalta on puusto lähes kokonaan poistettu ja runsasta saniaiskasvustoa harvennettu reilusti.  Kunhan kevät koittaa, ei luonto ole varmasti poistunut metsäpuutarhan kohdalta, alkuperäiskansa elää siellä edelleen sitkeästi. Mutta toivon tulevaisuuteen hyvää yhteiseloa ja harmoniaa kasvien keskuuteen. Keväällä myös  palataan tarkemmin metsäpuutarhan kasveihin.

 


Syyslomalla piti vähän hassutella, vaikka halloween ei kuulukaan omiin juhlaperinteisiin. Kaupoissa vaan on niin söpöjä pikku kurpitsoita kaupan, että niitä on mukava hankkia syyskoristeiksi. Otin kotoa kurpitsat mukaan, kun tiesin tuunaavani jotakin metsäiseen maastoon.



Metsäpuutarhaan muuttanut tonttu on jo vanha, virkansa menettänyt; oli aiemmin suuntaviittana mökkitielle. Metallinen jalusta sen sijaan on yksi tontilta löytyneistä romuista, tein siitä ruukunjalustan (en edes tiedä, mikä se on aikoinaan ollut). Harmaansävyinen calluna sopi sekin hyvin halloween asetelmaan. Kannon juurelle on istutettu tuoksukurjenpolvea. 

 


Kun ilta alkoi hämärtyä, sytyttelin kynttilöitä ja roihuja metsäpuutarhan asetelmien ympärille.






Syyslomaviikolla laiteltiin myös  mökkiä talvikuntoon. Ulkoiltiin kaiken päivää, mm. polteltiin risuja ja nuotion hehku loi hienon efektin pimenevään iltaan. Sinne oli myös kiva kätkeä kasvisnyyttejä kypsymään iltaruualle :)

 

 
 

 

 Mukavaa lokakuun viimeistä viikonloppua, Halloweenillä tai ilman!

 





20 kommenttia:

  1. Huh, järkyttäviä rojuja löysit metsään haudattuna, on käsittämätöntä, että tuollaista tehdään. Nyt on kuitenkin hienoa, että jaksoit puhdistaa alueen ja tehdä siitä kerrassaan kauniin metsäpuutarhan alun! Tosi viehättävän näköistä, toivotaan kaikille taimille hyvää elämää ja iloista kasvua! Tuo sinun asetelmasi kurpitsoineen on oikein kaunis ja ilahduttaa mieltä näin ruudunkin takana. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perusteellisuus on joskus hyvästä, ajattelin, että siivoan niin tarkkaan, kuin vain voin, vaikkei kukkapenkissä koskaan paljain varpain käveltäisikään :) Ensi kevät näyttää jo paljon, mitkä kasveista tullevat pärjäämään. Kiva, että asetelma ilahdutti!

      Poista
  2. Voi että rakastan näitä höpsötyksiä, aikuinenkin on terve kun se edes vähän leikkii♥ Tuo metsäpuutarhasi on aivan megaihana jo nyt. Voin vain kuvitella miten upea sitten kun alppiruusut ja varjoperennat kukkivat. Urhea pikku tuoksuorvokki♥ Valkoiset pikkukurpitsat ovat ihan älyttömän suloisia. Minä himoaisin myös niitä pinkkejä, mutta oivoi miten kalliita ovat. Sammaloituneet kivet ja kannot ja onko vielä järvimaisemakin taustalla, ihan täydellistä. Vaikea ymmärtää tuota entisajan rojujen upottamista, mutta ei kai tietoisuus asioista ollut samalla tasolla kuin nyt, eikä jätehuoltokaan. Toivottavasti urakka on nyt teillä ohitse. Kummitätini palkitussa upeassa puutarhassa yritettiin aina pienenä paljain varpain tassutella serkkujen kanssa, mutta aina sai joku haavan jalkapohjaan, kun maahan haudatut lasinsirpaleet nousivat ylös- ihan kauheaa. Ja nam nuo kasvisnyytit, kasvissyöjä täällä kuolailee ruudun toisella puolen. Mistä olet löytänyt noin nättejä ulkoroihutelineitäkin? Happy halloween!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että höpsötykseni luovat hyvää mieltä :) Tontilta saattaa löytyä vieläkin kaikenlaista ylläriä, mutta uskoisin, että tuo ison kiven kylki on ollut omistajan mielestä paras paikka haudata kotoa tuodut rojut. Vanhan ajan kummallisuuksia ei tahdo nykyaikan ymmärtää. Ulkoroihuastiat ovat oman pappani aikoinaan tekemiä, peltipurkkiin hitsattu kivoja kuvioita - säilyketölkit saattoi siis "hävittää" tuollakin tavalla <3

      Poista
  3. Metsäpuutarha on jo nyt kutsuvan näköinen. Upeita nuo sammaloituneet kannot, jotka ovat kauniita jo sellaisinaan. Varmasti sormia syyhyää päästä keväällä jatkamaan istuttamista ja rakentamista. Hassuttelusi kannatti, sillä asetelma on kaunis illan hämyssäkin. Ja kuva hehkuvista kekäleistä vasta hieno onkin. Harmi, ettei hiilloksessa kypsyvien ruokien tuoksu ulotu ruudun tälle puolen.

    Ennen ei ymmärretty jätteiden luonnolle aiheuttamaa uhkaa, eikä kyllä ollut järjestettyä jätehuoltoakaan. Paljon kaivettiin roinaa maahan ja upotettiin vesistöihin. Paikallinen maatila on aikoinaan kaivanut rojunsa ja jätteensä naapurin tontille (joka ei siis vielä silloin ollut naapuriemme omistuksessa). Naapurien rakentaessa taloa maasta nousi jos jonkinlaista tavaraa. Lasipulloja saattaa vieläkin kaivaessa löytyä. Meidän tontille ei onneksi ole haudattu mitään, kun suurin osa tontista oli tiheää metsää. Alapihallamme on pidetty maatilan lehmiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen itsekin iloinen metsäpuutarhan alusta ja asetelman tekeminen oli kiva pirsitys tähän vuodenaikaan. Tuo puutarha tuee varmsti muuntumaan vuosien saatossa, kunhan kasvit kasvavat ja ympärillä oleva pusikko muuttuu hallituksi puustoksi.
      Itse muistan myös maalla nähneeni kuoppia, joihin kaikki roju kaadettiin. Ihmettelin myös sitä, koska oma lapsuudenkotini oli kaupungissa ja siellä jätteetja romut isä vei aina kaatopaikalle. Mökkinaapurilla lienee ollut sama mahdollisuus, mutta silti hän on kuljettanut ne omalle rantatontilleen. Vaikea ymmärtää ja hyväksyä.

      Poista
  4. Tuosta tulee hieno metsäpuutarha. Kun ei ennen ollut kaatopaikkoja niin kaikki haudattiin omille maille. Ihan uskomattomia asioita löytyy meiltäkin edelleen vuosien jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden jäteasemien arvon ymmärtää nykyään aivan eri valossa, kuin ennen. Vielä metallikin ajallaan hajoaa ja maatuu, mutta lasinsirpaleet ovat yhtä pelottavia ikuisesti. Metsäpuutarhan kasvu ei onneksi häiriinny, vaikka maasta vieläkin jotakin löytyisi.

      Poista
  5. Kivat ja niin tunnelmalliset "höpsötykset".

    VastaaPoista
  6. Saat naapuritontista ihanan, toisenlaisen puutarhan. Nyt jo näyttää hyvältä. Toivottavasti ei tule lisää ikäviä yllätyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsä ympäristönä tekee koko puutarhasta aivan omanlaisensa. Katsotaan, miltä näyttää muutaman vuoden päästä :)

      Poista
  7. Olipa ikävän paljon kaikkea rojua. Nyt saat sitten siivotun metsäpuutarhan omaan käyttöön. Toivottavasti myyrät eivät mellasta sinun kasviesi juurien kanssa.
    Kauniita koristeita. Minä alan lämmetä halloweenille. Tosi hauskaa oli kaivertaa kurpitsaa ja kurpistapiirakka vasta hyvää onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivousurakka oli melkoinen, mutta nyt näyttää jo siistiltä! Halloweenista voi ottaa itselleen sopivan palan, vaikkapa juuri nuo kurpitsat :)

      Poista
  8. Valtavan urakan olet joutunut tekemään raivaatessa metsäpuutarhaa, mutta jo nyt näyttää hyvältä!
    Uskomatonta että joku jättää kaikenlaista roinaa ja romua luontoon:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämmästys olimelkoinen, kun tavaraa alkoi nousta maasta! Ensi kesää jo odottelen, että kasvit pääsevät kunnolla kasvuvauhtiin!

      Poista
  9. Onpa ollu ikävä siivousurakka 😯
    Aivan kertakaikkisen ihana tuo kolmas kuva kannoista! Voin kuvitella miten kaunis tuosta metsäpuutarhasta tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen optimisti tuon metsäisen puutarhan suhteen, ja uutta maata on ympärillä vaikka kuinka paljon...!

      Poista