
Viime viikolla se alkoi, kukkasten esiinmarssi! Sitä mukaa, kun lämpimät päivät lisääntyivät, lisääntyi myös kukkien määrä.
Ensimmäisenä nousivat kevätsahramit, iloinen `Tricolor` -joukko. Verkotin pikkuruiset heti peläten jänisten tulevan herkuttelemaan. Viime vuonna jäi kuvaaminenkin vähiin, kun niin nopeasti katosivat herkuttelijoiden suihin. Nyt on ollut hiljaista, mutta verkkojen alla ovat saaneet myös pikkukrookukset kukkia rauhassa.
Vauhdilla nousivat kevätkurjenmiekat, Iris Harmony ja Katharine Hodgkin. Viikonlopun lämpimät säät nopeuttivat niiden kukinnan jo loppusuoralle. Toisessa penkissä Harmonyt joutuivat puskemaan tiensä sormustinkukkien lehtien lävitse. Syksyllä jätin digitalisten lehtiruusukkeet rauhaan, koska toivon niiden kukkivan tänä kesänä juuri tuossa puutarhaan johtavan kaaren juurella. Mutta enpä tuolloin muistanut, että sieltä raivaa keväällä toiset tietään kohti aurinkoa!
 |
`Cream Beauty´ ja `Blue Pearl´
|
 |
| `Romance´ |
Nöyrähän täytyy
vielä olla, kumartua kunnolla alaspäin, jotta näkee kaikkein
pienimmätkin. Ja siirtyä lähemmäs, kaukaa ei kaikkia edes erota. `Romance´ krookukset ovat kukkineet jo viime keväänä ja selvästi hiukan levinneet. Samaa toivoisin syksyllä istuttamilleni`Cream Beauty´ja `Blue Pearl´ krokuksille, ovat kerrassaan kauniin värisiä! Muutamassa päivässä on mustanharmaa väritön multalaikku muuttunut
krookusten valtaamaksi kukkapenkiksi!
Krookusten
kuvaaminen on joskus hankalaa, pilvisellä säällä menevät nopeasti
suppuun ja auringonpaisteessa kuvaaminen menee helposti liian
kirkkaaksi. Etenkin näiden keltaisten kanssa, kun kukkivat pihan
aurinkoisimmassa paikassa ja itsekin ovat kuin pieniä aurinkoja!


Pyöreässä jaloangervojen ja kärhöjen täyttämässä penkissä olisi vielä pitkään karu ja kuiva näkymä. Mutta raidalliset `Pickwick´ kevätsahramit kavereineen täyttävät sen heti keväällä ja vihreät lehdet viipyilevät niin pitkään, että saadaan angervojen pitsilehdet kasvamaan. Tästä kompaktista kukkapenkistä pidän läpi kesän! Reunoilla pilkottaa vielä havuja ja kuvan ulkopuolella on katkottuja pihlajanoksia "pelottelemassa" jäniksiä. Olen kuullut, että pihlajan tuoksua jänikkset karttaisivat. Mutta toisaalta Tuurenpihlaja on vielä visusti verkon sisällä, koska viime keväänä nälkäinen jänis siitä jo ehti alimman oksan syömään. Joten kuvitelmaa tai ei, niin olen risukasallani suojannut kukkivia krookuksiani ja toistaiseksi onnistunut!

Siirsin viime syksynä jo muutaman vuoden kasvaneen jouluruusun aukeammalle paikalle. Olin ollut varovainen ja laittanut sen tuijan juurelle, ettei vaan ole liian aurinkoisessa paikassa. No eipä ollut, kukaan ei sitä enää voinut katsella, kun niin pimentoon jäi. Nyt jouluruusu kukoistaa ja availee kaiken aikaa lisää nuppujaan Suomi 100- penkissä, sinisten kevätkurjenmiekkojen kaverina.
Luonnonkasvitkin ovat heränneet! Pihalla kukkii sinivuokkoja siellä täällä. Viikonloppu meni mökillä ja sielläkin kukkivat ihanasti sinivuokot ja näsiä, molemmat varmoja kevään merkkejä. Muutenkin linnunlaulun täyttämä metsä ja jäiden sulaminen auringonpaisteessa saivat ilon pintaan: tässä taas olemme, kesän kynnyksellä!
 |
Pystykiurunkannus `Beth Evans´
|
Aivan pian aukeavat `Beth Evans´ kevätkiurunkannukset. Samoin vivahtaa vaaleanpunaista pienten kevättähtien nupuissa. Posliinihyasintit ovat jo kukassa ja scillat seinänvierellä kasvattavat sinistä kukkamerta päivä päivältä suuremmaksi. Vapuksi taitavat ehtiä kukkaan myös palloesikot. Nyt on jo vaikea pysyä kartalla, niin monta kevään merkkiä penkeistä jo löytyy! Vesisadetta kaipaa jo moni puutarhuri, niin myös täällä! Pieni sade pistäisi vauhtia ja raikastaisi vielä vähän nuhruisen näköistä puutarhaa. Samalla saisivat puut ja pensaatkin silmuilleen kasvuvauhtia! No, sadetta on luvassa viikonloppuna ja pitkin ensi viikkoakin, joten nyt vielä ehtii puuhailla puutarhassa kastumatta. Pitäkää kuitenkin vielä pipot ja villahousut lähellä ja lämmittimet kasvareissa, lupailee niin kylmää säätä! Toivotaan, että puutarhaväki selviää tästä lähestyvästä "takatalvesta"!