Vihoviimeiset taimiostokset

 Kun lähituntumassa sijaitsee sellaisia puutarhamyymälöitä kuin Mustila Puutarha, Hankkija ja Viherpeukalot, on siellä piipahdettava ainakin kerran kasvukaudessa, mielellään useammin :) Nyt on taas alennusmyyntien aika, prosentit 40-70, aika houkuttelevaa!  Tarvitsinko jotakin, no en nyt välttämättä, mutta onhan valikoimat käytävä läpi. Ja hyviä perusteluita löytyy muitakin; onhan meillä kaksi pihapiiriä ja katse siintää myös tulevaisuuden metsäisessä puutarhassa mökillä,  josko sinne voisi vielä muutaman kasvin hankkia.... :)

 

Lähes kaikki kasvit olivat jonkinlaisessa alennuksessa, lähtöhinnat sen sijaan vaihtelivat suuresti. Ihan mahdottomia en taimistani lähde maksamaan, kun ei kuitenkaan ole takeita, selviävätkö kalliitkaan taimet talvista ja tulevissa kasvupaikoissaan. Onneksi myymälöitä on useita, joten jokaisessa oli hinnaltaankin mukavia yllätyksiä! Mukaan lähtivät puistoalppiruusu Èino´, japaninalppiruusu `Alli´ ja alppiruusu ´Roseaum Eleganse´ sekä revontuliatsalea `Tri-Lights´.  Uuden alppiruusulajike `Alli´n sanotaan olevan hyvin kylmänkestävä keltakukkainen lajike, jota suositellaan kokeiltavaksi jopa vyöhykkeille V-VII! Metsäpuutarhaan pääosin tulevat rhodot saavat lumisina talvina päälleen hyvän lumisuojan, riskinä jopa liikaa painoa ja oksien repeämistä. Mutta suotuisa kasvupaikka saattaa innostaa uudet tulokaat hyväänkin kasvuun ja kukintaan, niin ainakin toivon!

Austinruusu `Tranqillity´löytyi vitosella, samoin puistoruusu `Rhapsody in Blue´, niille on helppo löytää paikka muiden pihan ruusujen joukosta. Kärhöt `President´ ja `Miss Bateman´ eivät nekään paljon maksaneet ja ne istutan kotipihalle.Sinisen alppikärhön istutan joko kiven päälle tai jonkin haaraisen puunrungon oksille kasvamaan. Toki hulluna visiona olisi saada uudelle metsätontille kaariportti, jonka yllä alppikärhö rönsyilisi, mutta tämä kulkee vasta haaveena ja taimi odottaa jo istuttamistaan :)

 

Kukintansa jo lopettanut Princess Diana omassa kärhökaaressaan.

Pensashanhikit eivät ole olleet suuria suosikkejani. Lapsuuden kodin pihalla kasvoi perinteisiä keltakukkaisia hanhikkeja ja omalla pihallani olen jo vuosia käynyt itseni kanssa keskusteluja, hävitänkö valkoisen hanhikin. Keväällä karmea raasku, mutta kun alkaa kukkia, ei meinaa loppua tulla! Toisella pihalla kukkii parhaillaan vaaleanpunainen hanhikki niin, niin kauniisti! Nyt huomasin hankkineeni kaksi uutta, ´Limelight ja Hopeley´s Orange - ja nyt en todellakaan tiedä, mihin nämä istuttaisin! Ehkäpä sentään laitan ne pihan laidalle, melko lämpimään paikkaan, mihin olen kerännyt keltaisen ja oranssin sävyisiä syyskukkijoita.

 

  

 Samaisessa valoisassa ja lämpimässä paikassa kasvaa pensasmustikka Aino, sekin joskus alemyynnistä ostettu. Nyt hankin sille puolison, Alvarin -70%. Toivottavasti osoittautuu kuitenkin sadan prosentin mieheksi, jotta joskus tulee hyvä sato!

 

Alvarilla on upea syysväri!

Jos minun pitää nimetä suosikkipuuni, niin se lienee pihlaja. Mökkipihalla ja kotipihalla kasvaa runsaasti tavallisia luonnonpihlajoita, mutta on meillä Helmi- ja Tuurenpihlajakin kasvamassa. Nyt ostimme toiselle pihalle sekä valkomarjaisen Helmipihlajan että keltamarjaisen Pylväspihlajan, niille löytyi paikka helposti! Ja aina on tilaa vielä yhdelle syyshortensialle! Miltä kuullostaa `Diamand Rouge´, kermanvalkoisesta vaaleanpunaisen kautta roosanpunaiseksi väriään vaihtava tiiviskasvuinen pensas, aika ihana!

 

 Tokihan tarjolla oli mukava kattaus kukkasipuleita!! Viherpeukaloilta valkoisia liljoja, narsisseja ja Balkaninvuokkoja, Mustilasta aprikoosinsävyisiä `Fyr Elise´tulppaaneja ruukkuistutukseen ja Hankkijan puutarhamyymälästä vaaleanpunaisia `Pink Sunrise´ helmililjoja. (Sipuliostoksilla olen saattanut ehkä, mahdollisesti, kenties käydä jossain muussakin paikassa). Lisänä muutama jalokuunlilja reilulla eurolla metsäpuutarhaan. Läheisiä alkaa jo epäilyttää, onko metsästä pian mitään jäljellä, kun uudet perennat alkavat täyttää tonttia :D Ehkä joku taimiostos tässä jäi mainitsematta, mutta saattaa päästä myöhemmin mukaan kuviin, kunhan vähän kasvaa ja alkaa kukkia.

Onneksi puutarhamyymälät sulkevat pian ovensa, tämä puutarhuri ainakin on asettanut itselleen kiellon uusiin perennahankintoihin - ainakin ensi kevääseen asti! :)

 

Puutarhahuone vaihtoi syysasuun

Huomasin, että puutarhan kasvihuone on jäänyt kokonaan sivuun tämän kesän postauksista. Eihän siellä mitään ihmeellistä ole tapahtunut, tutut tomaattialtaat ovat tättyneet kookkaiksi kasvaneista taimista ja tuottaneet mukavan sadon. Kurkku ei huvimaja-kasvarissa tänäkään vuonna viihtynyt, täytyy harkita, kannattaako sitä myöhemminkään kasvattaa.

Kuva heinäkuun lopulta

Keväällä pelkäsin viiniköynnökseni kuolevan kokonaan. Nopeasti kohonneet lämpötilat sekoittivat sekä puutarhurin arviointikyvyn että viiniköynnöksen kasvukehityksen; Lämpötila kasvarissa ehti nousta muutamaksi päiväksi kohtalokkaisiin lukemiin, samoin kastelu ja ehkä kevätlannoituskin olivat liian niukkoja. Pullukat uudet silmut alkoivat yksi toisensa jälkeen kuivua. Viilennys, kastelu ja lannoitus pelastivat Somerset Seedless - viiniköynnöksemme ja nyt satoa on kerätty jo kuukauden verran. Edelleen osa rypäleistä on puolikypsiä, mutta saavat olla puutarhahuoneessa pakkasiin asti.

Viikonloppuna kuitenkin saivat tomaatit lähteä ja oli aika siivota huone syyskuntoon. Tyhjensimme tomaattilaatikot juurakoista. Jonkin verran oli vielä vihreitä tomaatteja, mutta loput saavat kypsyä sisällä pimeässä. Nyt on lattia pesty ja puhdas matto lattialla, puutarhasta löytyy vielä kukkia maljakkoon ja puutarhalta ostin muutaman koristekurpitsan tuomaan syystunnelmaa.

 

Koska pihlajan- ja villiviinin marjoja on edelleen runsaasti, tein kranssin, jonka ensin ajattelin jättää pöytäkoristeeksi, mutta loppujen lopuksi virittelin sen kynttelikköön.

 

 

Vaikka olo on haikea, kun kesä ja sen lämpö on jäänyt taakse, tuo syksy erilaiset ilonaiheet ja tunnelmat! 

Mukavaa syksyä kaikille!

 

Syyskaunottaria

Auttamatta syksy! Vaan eipä murehdita, pihapiirissä ei olla vielä vaivuttu ankeuteen, sillä yhtään hallayötä ei ole vielä koettu. Sitten se onkin nopeaa alamäkeä, daaliat häviävät yhdessä yössä ja lehtisade harventaa pensaat odottelemaan talvea. Mutta ei vielä!

 

 

Loppukesän kukkijat ovat kaiken lisäksi pitkäikäisiä. Olen kuvannut samoja kasveja jo kuukauden verran, mutta postaukset ovat jääneet tekemättä. Tuntuu, että puutarha on pysynyt samanlaisena vaikka kuinka kauan! Hiukkasen ovat hortensiat vaihtaneet väriä ja daalioihin syntynyt uusia nuppuja ja kukkia. Puutarhakatsaus on siis paikallaan.

`Lime Light´

 Magical Candle´

`Wim´s Red  on kovin erilainen kuin moni muu syyshortensia. Mutta sen laitakukinnot ovat niin upean lilanpunaiset, että se kuuluu suosikkeihini. Vierelleen se on saanut `Magica Candle´hortensian, vielä kovin pienen, mutta niin kauniin!

`Wim´s Red´

Rungollisen syyshortensian tunnistamiseen tarvitsen apua. Ostaessani kasvin roikkui siinä lappu `Lime Light´- no eipä ole! Mutta onpa vaan kaunis!

 

 

Uusimman  alla olevan hortensian olisi pitänyt nimilapun perusteella olla Vanilla Fraise, vaan ei näytä yhtään siltä. Harmittaa nuo väärät  tunnukset, vaikka valtavan kaunishan tämäkin hortensia on. 

 

 

Sinnikkäimmän kukkijan tittelin saa tänä vuonna äitienpäivälahjaksi saatu jalohortensia! Tummanpunaiset kukinnot ovat edelleen samat, kuin toukokuussa, väri vain on vaihtunut vaaleanpunaisesta upeaan tummaan. Uudet kukinnot ovat avautuneet elokuun alkupuolella, joten niilläkin on jo ikää. Jalohortensia on arka hallalle, joten saattaa päästä joinakin öinä eteiseen lämmittelemään :)

 

 

 

 

 

 

Daalioista muhkeimmat kukinnot teki tänäkin vuonna `Cafe´au Lait´.Onneksi ei ole ollut pakkasöitä, sillä tämä upea daalia, joka kukkii parissakin kohtaa puutarhaa, avasi kukintonsa varsin myöhään ja on nyt komeimmillaan.

 

Cafe´au Lait

 

 

Punaisen kaktusdaalia `Big Wov:n juurakoita on tullut jo useana vuonna jaettua pienemmäksi, joten yhdestä juurakosta olen saanut komeat kasvustot useampaan paikkaan puutarhassa.

 

`Big Wow´

Sain viime syksynä useamman daalianjuurakon mökkinaapurilta ja keväällä istuttelin ne vieretysten uuteen penkkiin puutarhahuoneen terassin kulmalle. Nyt on jo kulkeminenkin niiden ohi haasteellista, saatikka kuvaaminen ja kukkien katselu massiivisesta daaliapuskasta. Polun reunaan oli pakko laittaa aita, jotteivät pitkät varret kaadu kulkuväylälle.

Toivon niin, etteivät hallat vielä osuisi meidän kulmille! Vaikka hortensiat ja moni muu kukkija ei niistä hätkähtäisikään, niin daalioille saa sanoa saman tien hyvästit. Koska ne nyt komeasti täyttävät kukkapenkkejä, on näky paleltuneiden daalioiden jälkeen kovin avoin ja ankea.

 

 

 

 

`My Love´

Daalioissa on riittänyt kukkia jo moniin kimppuihin. Jokainen yö tässä vaiheessa vuotta on riski, kauneus katoaa hetkessä, joten leikkokukkia on otettava reilulla kädellä.

Olemme viettäneet monta viikonloppua mökillä, marjastamassa, sienestämässä ja metsäpuutarhan kimpussa. Nyt pitkästäa aikaa viikonloppu kotona ja tänään olisi sekä Mustila Puutarhalla että Viherpeukaloilla alennusmyynti... taitaa olla ihan pakko piipahtaa molemmissa :)

`Otto´s Thrill´

Hyvää syksyistä viikonloppua!

Pihlajanmarjoja!

 

 

Tänä vuonna on  taas pihlajanmarjavuosi! Kauniin punaisia marjoja täynnä olevia puita, jotka hädin tuskin jaksavat kantaa taakkaansa. Uskomuksista en tiedä, mikä niistä osuisi lähinnä oikeaan; sekö, että on tulossa ankara talvi, kun linnuille on tarjolla runsaasti ravintoa, vai se, että on vähäluminen talvi, kun ei puu jaksa kantaa sekä lunta että marjaterttuja. Muitakin vanhan kansan viisauksia pihlajanmarjoista varmasti löytyy, onhan pihlajan uskottu olevan pyhä puu.

 

 

No toki useimmiten ennen talvea ovat linnut jo popsineet pihlajanmarjat suuhunsa ennen ensimmäistäkään pakkasta ja lumihiutaletta. Nytkin on rastaita näkynyt pihapihlajien latvustoissa. Ja kun marjoja on paljon, riittäähän niitä talveksikin asti. 

 
Sekä kotipihan metsänlaita että mökkitontti ovat täynnään pihlajia ja siten marjoja riittää myös minulle. En ole hilloja ja hyytelöitä niistä koskaan tehnyt, mutta napsin joitakin terttuja kranssia varten.

 

 

Aivan pelkistä pihlajanmarjoista en kranssia rakentanut, sillä puutarhasta löytyy monta muutakin kaunista kranssiin kelvollista materiaalia; Villiviinin marjat, kärhöjen hapsukukinnot, jaloangervojen ja sormivaleangervon sirot kukinnot. Myös purppuraheisiangervo Diabolon kukinnot ovat edelleen napakasti kiinni oksissa, niitäkin otin kranssin täytteeksi. Pohjan kiepautin kanukkapensaan pitkästä oksasta.

 

 

 

Nyt onkin sitten ratkaistava, pidänkö kranssin pöytäkoristeena...

 

 

 

...vai laitanko oveen?

 

 

 

Hyödynnätkö sinä pihlajanmarjoja ruuaksi tai koristeiksi, vai riittääkö sinulle kauniiden puiden katselu?