Valohoidossa ja väriterapiassa Barcelonassa!

Tämän syksyn ulkomaanmatkailun yksi suosikkikohteista näyttää olleen Espanjan Barcelona, ainakin monen bloggaajan kohdalla. Meidänkin matkamme suuntautui menneellä viikolla sinne, tyttären opiskelut kun ovat meneillään tuossa ihanassa kaupungissa.

Vaikka kesän kukkaloistoa ei enää ollutkaan, riitti koko viikoksi aurinkoa, lämpimiä päiviä ja vihreää vehreyttä sekä pakahduttavan kauniita maisemia;  kirkkoja, patsaita, suihkulähteitä, vanhoja kapeita katuja...

Kaupungin omaleimainen arkkitehti Antonio Gaudi, (1852-1926) on jättänyt jälkensä lukuisiin rakennuksiin ja jopa katulamppujen pylväisiin Barcelonassa.

Sagrada Familia

Kaupungin keskeltä erottuu Antonio Gaudin aloittama unelma, Sagrada Familia kirkko, jonka lopullinen valmistuminen pitäisi ajoittua vuoteen 2026, jolloin tulee 100 vuotta Gaudin kuolemasta. Kirkko on ehdottomasti katsomisen arvoinen sekä ulkoa että sisältä. Etuovella voi nähdä Jeesuksen syntymään liittyvät tapahtumat, seiniin on kaiverrettu satoja upeita yksityiskohtia.

 

Värikkäät lasimaalaukset ikkunoissa muuttavat tunnelmaa sen mukaan, miten auringon ja päivän valo vaihtuu.

 

Luonto oli Gaudille tärkeässä osassa, niinpä kirkon pylväät kuvaavat puita, jotka ylhäällä haarautuvat oksiksi ja lehdiksi ja kohoavat korkeuksiin.

 Poistuttaessa  Passion julkisivun kautta Jeesuksen kuoleman ajan tapahtumat vyöryvät katsojan eteen.

 Antonio Gaudin värikkäät mosaiikkityöt ja koko Parc Guelin puisto rakennuksineen ja istutusalueineen oli iloinen kohde!

Parc Guell

Barcelona ei suinkaan ole tasaista seutua, vaan kaupunkia ympäröi kasvillisuuden peittämät kukkulat. Montjuic on monitasoinen puutarhojen täyttämä vehreä kukkula, jonka alaosassa on Barcelonan taidemuseo. Sen edustalla pulppuavat lukuisat suihkulähteet. Nyt osa niistä oli jo suljettuna, aloittanevat talvikauden huoltotöitä.

Parc de Montjuic

 Parc de Montjuicissa voi ihailla joka perjantai (ja lauantai) tunnin ajan musiikilla maustettua värikästä suihkulähteiden tanssia. Tämä `Magic Fountains´keräsi nytkin valtaisan joukon ihmisiä ihailemaan upeasti valaistuja vesisuihkuja.

Vielä Montjuiciakin korkeammalle kohoaa Tibidabo, jonka laelta onkin huikeat näkymät yli koko kaupungin. Huipulla sijaitsee Temple de Sagrat Cor, kirkko jonka korkeimmalla kohdalla suuri vapahtajan patsas levittäytyy kaupungin ylle. Tibidabolla on myös kaupungin vanhin huvipuisto lukuisine laitteineen. Iltavalaistuna kirkko ja maailmanpyörä näkyvät kauas kaupunkiin asti.

Tibidabon huipulla

Rantaelämä oli jo hiljentynyt, mutta suomalaisen iholla aurinko lämmitti vielä mukavasti ja rantakadun kauniit palmut tekivät tunnelmasta kovin kesäisen.

Vaikka kukkaloisto olikin jo hiipunut ja syksyn merkit näkyivät kasvillisuudessa, löytyi silti paljon värikästä ihailtavaa:

Bougainvilleat kukkivat puutarhojen muurien reunoilla, jättiverbenat kukkivat Parc Guellin puistossa, mandariini- ja appelsiinipuut notkuivat hedelmistä...

.

Poble Espanol, Espanjalainen kylä Montjuicin kupeessa

Jaksoitko loppuun asti, viikossa ehtii nähdä paljon, mutta paljon jäi näkemättäkin. Meillä oli ihana viikko, tankkasimme valossa virtaa itseemme ja tytär oli oppaana kaupungin vilinässä. Barcelonaan voisin mennä uudestaan!!

Puutarhapostauksen teen vielä jossakin vaiheessa, siellä onkin sitten paljon vihreää väriä:)

Kranssien aikaa

Muutama viikko joulukuuhun, mutta havut ja muut vihreät kranssitarpeet pyörivät mielessä ja ovat jo konkreettisesti tulleet tupaan. Aika on kiireinen monella tapaa, mutta pieni hetki on löytynyt myös tälle harrastukselle.

 Materiaalit löytyivät helposti kotipihalta ja metsästä. Kranssin pohjana on tällä kertaa villiviiniä.

 Pikkuisen joulua;valkoista tai punaista....

 Kun ei kaikille kuitenkaan ole ovea, laitoin yhden koristamaan kynttilälyhtyä.

Sieltä se joulu vähitellen lähestyy, on taas jo "ovella".

Mukavaa viikonloppua ja tervetuloa lukijaksi, Pirkko!

 

Merkityksellinen puu -haaste

Pihamaan laidalta kaadettiin suuri pihlaja. Se vei tilaa ja varjosti ja oli pikkuisesta taimesta kasvanut liian suureksi. Pihlaja on kaunis, värikäs puu, niitä on tontilla ja sen reunamilla lisää, niitä on mökkipiha sakeanaan. Mutta pihlaja ei silti ole se minulle merkityksellinen puu, jota tässä Betweeniltä Rikkaruohoelämää -blogista  aikoinaan saamassani haasteessa nyt haen.

Mikä sitten olisi se puu, jolla minulle on muita enemmän tunnearvoa ja merkitystä?

Haasteeseen vastaaminen sopii hyvin näin isänpäivän aikoihin, koska näiden puiden merkityksellisyyden ovat antaneet suvun miehet.

Isäni toi aikoinaan työpaikkansa lähellä kasvavan tammen juurelta terhoja pihapiirin oraville. Hyvien talvipiilojen ansiosta osa tammista iti helpostikin. Isä istutteli näitä tammentaimia mökkipihalle ja kun keskimmäinen lapsistani syntyi, minäkin istutin pienen taimen uudelle pihallemme.

Talviöinä pihalla liikkuvat jänikset onnistuivat syömään uuden pienen tammen silmut. Sitkeä puu jatkoi kasvuaan, seuraavana talvena sama toistui, kun luulin lumen peittävän pikkupuun enkä sitä suojannut.

 Vähitellen runko vahvistui, mutta lehdet olivat pieniä, kuin bonsaipuun lehtiä. Ajatus omalla pihalla kasvavasta bonsaitammesta oli niin houkuttava, että jänisten jätettyä puuni rauhaan aloin itse keväisin saksia oksien kärkiä.

 Tammi ei ole vielä metrinkään korkuinen, mutta on vahva ja sitkeä, täyttää ensi kesänä 26 vuotta. Rakas pieni poika on kasvanut jo aikoja sitten tammen ohi, juhlii tammikuussa 26-vuotispäiviään!

Toinenkin pihamme puista on muuttanut meille pienenä taimena, toisesta mummolasta. Lasteni isovanhempien kotipihalla kasvaa suuri hevoskastanja. Kesällä se on täynnään valkoisia pyramidin muotoisia kukkaterttuja ja syksyisin puun alle sataa valtavia lehtiä sekä piikkisiä hedelmystöjä.

 Voi, miten monta siementä istuttelin, kylmäkäsittelin, mutta en saanut niitä kasvamaan. Kunnes vaari eräänä kesänä antoi pienen taimen, oli löytänyt sen puun juurelta. Sen kummemmin paikkaa miettimättä, istutin puun pihallemme, suojasin jäniksiltä ja kas, taimi alkoikin viihtyä ja kasvaa reippaalla vauhdilla.

  Hevoskastanjalla lienee ikää kymmenisen vuotta ja tänä kesänä se teki ensimmäiset kukkaterttunsa! Oi sitä iloa, kun huomasin oksien kärjissä kasvavan nupun!

 

Kummankin puun kasvua täytyy kuitenkin joka vuosi hillitä; Hevoskastanja ei vaan mahdu kasvamaan sillä vauhdilla, mitä sen jykevät oksat antavat ymmärtää. Muuten se peittää kohta auringon sekä meiltä että naapureilta. Tammi kasvattaa valtavaa juuristoa ja varmasti jo nyt, vaikka bonsaina pysyisikin, ovat sen juuret ulottuneet ties mihin asti. Mutta ei tähän pihaan vaan mahdu täysimittaista tammea, mahdoton ajatus!

Vanhat miehet ja lapsenlapsensa; vaari jo edesmennyt, Isä-pappa sinnikkäästi huolehtii puutarhastaan ja mökkipihastaan, nuorin elämänsä alkupuolella intoa ja tulevaisuuden suunnitelmia täynnä. Puut muistoineen pysykööt pihallani ainakin niin kauan, kuin piha pysyy minulla!

Koska haasteeseen kuuluu jakaa haaste eteenpäin kolmelle blogiystävälle, niin mikäli ette ole vielä vastanneet ja aikaa tai kiinnostusta riittää, niin tässäpä tämä teille:

Tuulikki blogista Kukkia ja koukeroita
Katja blogista Pävänpesän elämää
Pirjo blogista Tuplasti Terapiaa

Hyvää Isänpäivää ja viikonloppua kaikille! 

Marketin kimpusta Pyhäinpäivän asetelmaksi

Krysanteemit, nuo marraskuun kukkaset, vähän kuin daaliat; laajalla skaalalla värejä ja muotoja. 

Kukkakaupassa käynti unohtui, ja ruuhkainen marketti sai riittää kukkaostoksiin samalla kertaa ruokaostosten kanssa.

Onneksi kotoa löytyy materiaalia kaveriksi; Ostin tarkoituksella ylimääräisen callunan silloin, kun tein ulkoasetelmia. Siitä on riittänyt jo moneen kimppuun ja vieläkin jäi odottamaan tuleviin suunnitelmiin.

Täytin sinkkivadin sammalella, reunustin tuijan oksilla ja asettelin vatiin callunan oksia ja krysanteemin kukkia. Lisäsin vielä jäkäläisen kuusenoksan ja kynttilän - asetelma oli valmis!

 

 Onneksi sää lämpeni, niin tämäkin asetelma viihtyy ulkona pidempään kuin sisällä.

Viime viikolla marketin kimppu taipui nimipäiväkimpuksi, mökillä kun olimme, löytyi lisukkeiksi puolukkaa ja sarojen lehtiä.






 

 Puolukanvarvut ovat kaikenkaikkiaan kestäviä  ja pienillä höysteillä niistä saa kivan asetelman syksyn piristykseksi.

 Hyvää viikonloppua ja Pyhäinpäivää kaikille, tervetuloa myös uudet lukijat blogiini:)