Kuivin jaloin puutarhahuoneelle

Vaihteeksi toisen pihamme kuulumisiin. Siellähän sijaitsee tuo puutarhahaaveideni täyttymys, huvimaja ja kasvihuone samassa paketissa. Meille se on huone puutarhassa, siis meidän Puutarhahuone.

Nämä ensimmäiset kuvat ovat viime syksyltä ja

aiempiin postauksiin, joissa kerrotaan puutarhahuoneen kuulumisista, pääset ainakin täältä, täältä ja täältä.

Viime kesän muistamme kaikki, vettä saatiin jokainen ja runsaasti. Olisipa jäänyt täksi kesäksi varastoon, vaan eipä! Mutta piha puutarhahuoneen ympärillä on tiukkaa savimaata. Loppukesästä, kun vietimme puutarhahuoneen syysjuhlia, nurmikko litisi ja savi sotki nurmikon ja kengänpohjien kautta majan lattian.

Silloin päätimme, että majasemme tarvitsee laattapolun, jota pitkin kävellä. 

Tänä kesänä oli tarkoitus aloittaa työt jo lomalla, mutta helteet veivät mehut.  Multa- ja laattakasat vain muistuttivat, että jotain on tulossa.

 

Koska maa on kovaa savea, ei ajatus käsipelillä kaivamisesta houkuttanut kumpaakaan. Kun kaivurimieheltä löytyi sopiva aika, alkoi tapahtua: Ensin kuorittiin nurmikko ja parikymmentä senttiä maata pois laattapolkua varten. Sen jälkeen kaivettiinkin etukäteen merkitty alue pois jo syvemmältä, puolisen metriä lähti savimaata siirtolavalle. Pihalamppujen kohdat oli mies kaivanut esiin jo aiemmin, etteivät johdot vaurioidu.

Polun pohjalle laitettiin suodatinkangas ja sen päälle kivituhka, johon laattakivet ladottaisiin.

Toinen kapeampi polku tehtiin toisesta suunnasta, pihasaunalta päin.

Mutta kun kerran tulee laattakuja, niin miksipä ei tehtäisi saman tien kukkapenkkejä sen molemmille puolille... Tämäkin ajatus oli hautunut päässä jo viime syksystä, nyt sekin pistettiin täytäntöön.

Multakuorma odotti kärräämistä. Piti tehdä pikkuhiljaa, mutta eihän sellainen sovi meille! Kahdella kottikärryllä ja lapiolla alkoivat kuopat vähitellen täyttyä.

Keinulle ja omenapuun luokse teki mies pienen sivupolun.

Lopputulos on aikalailla silmää miellyttävä! Muutama kasvi Mustilan Taimipäiviltä pääsi jo multaan, mutta vielä kestää tovi, ennenkuin noin paljon tyhjää kukkapenkkiä saadaan täytettyä:) Nyt näyttää ihanan siistiltä!

 Suurin kiitos kuuluu miehelle, joka taas kerran kuunteli haaveitani, kaivoi, tasasi, laatoitti ja mahdollisti lopputuloksen.

Seuraavassa postauksessa käväistään vielä Mustilassa ja kerron tarkemmin uuden istutusalueen kasvivalinnoista.

`Rautatienomenapuu´

Kylläpä viikko meni nopeasti,

mukavaa viikonloppua kaikille!

Vielä on kukkakesää jäljellä

Viikko vierähti, taaskaan ei koneen äärelle ole ehtinyt. Onneksi kukkaset jatkavat kukkimistaan, niin niitä ehtii ihailemaan, vaikka joku päivä jäisi väliinkin.

Toisella pihalla oleva projekti etenee hienosti, työn ilo on palannut, mutta sen rinnalla palasi kipu kyynärpäähän, ja nyt täytyy hetkeksi jättää taas lapiohommat.

 

 Viimeiset jalokärhöt, `Jacmannii´ ja `Hagley Hybrid´ ovat kukkineet heinäseipäissä jo jonkin aikaa.

 Kärhöjen juurella kukkivat siemenistä kasvatetut Ahkeraliisat. Jos kauan toivotut sateet eivät jatku päivätolkulla, eikä tulisi ihan vielä yöhalloja, niin niidenkin väreistä ehtisi nauttia.

Näille loistokärhöille on aikoinaan tehty syvä istutuskuoppa, arvelisin metrin verran. Kova savimaa on poistettu ja tilalle tuotu peltomultaa. Toki kasveja ei metrin syvyyteen istutettu, mutta juurille jäi hyvää tilaa kasvaa ja olla suojassa talven pakkasilta. Juuriston olen maan jäädyttyä suojannut kuivilla lehdillä ja havuilla. Vasta viime vuosina olen alkanut lisätä hiekkaa kasvin tyvelle, ettei lakastumistauti tuhoa kasvia ennen kuin se ehtii edes kukkaan. 

Nämäkin osaavat jurottaa ja antaa odottaa itseään, ennen kuin maasta edes nousee alkuakaan. No sitten tuleekin usein kiire, että ehtivät kunnolla kukkia. Viime kesä olikin kukinnaltaan ehkä surkein koskaan.

 

 Kesäkukkaset ovat piilottaneet alleen jaloangervot, jotka  alkukesästä nousevat suojaamaan kärhöjen tyveä liialta auringonpaisteelta. Samoin krookukset täyttävät penkin jo keväällä.

 Tummalehtinen Oxalis, pihakäenkaali, valtaa myös kasvualustaa ja siementää tehokkaasti, mutta se on helppo kitkeä pois sieltä, mihin sitä ei halua, Tuohon ahkeraliisojen kaveriksi se sopii väriltään mukavasti.

Eilen vietettiin Mustilan Arboretumissa vuosittaista Taimipäivää. Sieltä ja uudesta projektistamme seuraavassa postauksessa.

Nyt meillä sataa ja vieläkin jaksan iloita siitä!

Mukavaa viikon alkua kaikille!

Inspiraatiota odotellessa

Kesähelteet helpottivat, mutta minulla on edelleen tunne, etten jaksa ryhtyä mihinkään puuhaan, joka liittyy puutarhanhoitoon.

Kuivuus tukahdutti monet pihan kasveista ja ulkomuoto on nääntyneen surkea. Meillä ei ole koko kesässä tullut vettä kuin muutaman kerran, niillä sateilla ei puutarha elä. Pari kelloköynnöstä taas hukutin liialla kastelulla.

Vaikka toivon lämpimiä kesiä, ja ettei aina sataisi, niin aivan näin konkreetisti eivät toiveet tarvitsisi toteutua. "Vähän enemmän vettä!" tulee kuulumaan jatkotoiveisiin:)

Haaveilua jaksan edelleenkin harrastaa:) Kummallakin pihalla olisi alkamassa projekti, jos vaan pääsisi haaveista tekoihin.

Jotta hommat etenisivät, tarvittaisiin moottorisahaa, lapiota, kaivinkonetta, betonia....ja runsaasti motivaatiota ryhtyä työhön.

Mutta  tiedän, että syksyn viileys tuo inspiraation, ja senkin tiedän, että yksi projekti nytkähtää käyntiin aivan piakkoin.   Siitä mahdollisesti jo seuraavassa postauksessa.

Mitenkäs sinulla, ovatko inspis ja projektit kohdillaan?

 

Kesäistä viikonloppua!

 

Kukkivia palkintoja!

 Elämässä on paljon asioita joita odotamme enemmän kuin muita.  Puutarhaelämässä on koko ajan odotusta; Koska itää, koska voi koulia, siirtää ulos. Koska piipottaa, koska tulee versoja, kukkia, hedelmiä, alkaako näkyä tomaateissa väriä...
 

 

Toisinaan odotuksemme palkitaan ruhtinaallisesti, yltäkylläisesti!

 Toisinaan pieni ostettu taimi, joka on selvinnyt yli talven on jo palkinto!

`Echinaea Mini Belle´

 Kasvihuoneessa on nyt palkintojen aika!

 Joskus  voi mennä vuosia, kunnes saat ihanan palkinnon.

Olisiko palkinto itse kasvatettu kesäkukka, jonka luulit jo menettäneesi, kun kasvuunlähtö takkuili. 

Tsinnia

 Vai olisiko palkinto tarkoitettukin jollekulle toiselle:)

 Kun laittaa maahan uusia sipuleita, palkkio voi yllättää kauneudellaan!

`Brindsi´

 

`Stargazer´

 

`Rialto´

Palkkio voi syntyä muiden kokeilun houkuttamana, vaikka itse on hieman skeptinen onnistumisestaan. 

Onko nämä Sagra da Familian kirkon tornit? Vai onko joku hyökkäämässä ylhäältä käsin?

 Yksikin avautunut kukkanen jo riittää!

Kelloköynnös

Toivottavasti näitä palkintoja on odotettavissa lisää!!

Mukavaa, kukkivaa elokuista viikonloppua!

Heinän herkkyyttä

Hirssi koristeruoho ja Leijonankita F1 `Rocket Red´ ovat tämän vuoden siemenkylvöistä  antaneet iloa ja kauneuttaan. Laitoin jo talvella kasvamaan hirssin ja koristemaissin siemeniä. Maissi oli erehdys: Suvikummun Marja jo talvella ennusti, että haasteita on tulossa:) Maissi iti nopeasti ja kasvoi valtavaksi! Osan menetin, kun en saanut tarpeeksi ajoissa maahan.

 

Mutta Hirssi iti hitaasti, oli pieni ja hentoinen ruoho pitkän aikaa. Kunnes viimein alkoi kasvattaa lehtiään. Nyt nuo herkät röyhykukinnot ovat kauneimmillaan, näyttää myös jakautuvan kauniisti useampaan tähkään. Istutin osan ruukkuun Suklaakosmoksen kaveriksi - onnistunut yhdistelmä, vaikka kuviin yrittää koko ajan viereisessä ruukkuistutuksessa kasvava pelakuu:)

 

 

 

Osan istutin myös siemenestä kylvämieni leijonankitojen kaveriksi. Vahvan tummanpunainen `Rocket Red´ kukkii kauniisti kärhökaaren juurella yhdessä Hirssin kanssa.

 

  

 

Kolmannet heinät istutin trendikkäästi :) Itsevalettuun betoniruukkuun yhdessä punaisen, siemenistä kylvetyn siankärsämön kaveriksi. Meni hyvin niin kauan, kunnes olivat juurillaan täyttäneet koko ruukun multatilan ja helteisessä paikassa kuolemaisillaan tilan ja veden puutteeseen. 

Nostin koko komeuden pois ruukusta ja istutin tyhjään paikkaan daalioiden juurelle lähelle leijonankitoja. Nyt näyttää taas hyvältä!

Entäs sitten koristemaissit! Mitenkähän korkeiksi ehtivätkään, ennenkuin kesä loppuu!! Olisikohan tavallinen maissikin onnistunut? 



Ruukkuistutuksessa oleva yksinäinen maissi ei ole edukseen ja valitettavasti rumentaa koko istutuksen. Mutta en malta vielä poistaa sitä, koska uteilaisuudesta haluan odottaa koriteellisen maissintähkän kypsyvän. 

Paljon pienempiä maissikasvustoja on tulossa kukkapenkeissä eri puolilla pihaa, katsotaan syksyllä, sainko satoa:D



Heinät ovat pitkälti luonnossa jo heilimöineet ja nyt niistä on kiva tehdä asetelmia yhdistelemällä mukaan muita luonnonkukkia. Tässä tämän päivän kimppu.

Hyvää viikonloppua - se onkin sitten viimeinen tämän kesäloman osalta! Mutta onneksi puutarhan kesä jatkuu vielä!