Kehonhuoltoa Keski-Suomessa

 

Mennyt viikko on ollut hieno sekä henkisesti että fyysisesti. Olin työnantajan järjestämällä kuntoremonttikurssilla Peurungassa, Laukaalla. Senpä vuoksi en ole ehtinyt blogimaailmaan - en ole edes halunnut sekoittaa intensiivistä viikkoa muilla asioilla, mikäli mahdollista.

Peurunka oli myös entisen presidenttimme testauspaikka.

Vaikka suurempia haasteita ei työkyvyssäni olekaan, vaatii ikä ja työn hektisyys sen verran verojaan, että päätin viime kesänä hakea kyseiselle kurssille, jossa myös mitattiin tarkemmin kehon kuntoa. 

 

Peurungan maisemat antoivat parastaan, Keski-Suomessa ruska oli kaunis, kirkkaita värejä ja maisemat kaikin puolin henkistä hyvinvointia tarjoavia. Vaikka paljon vietimme aikaa sisätiloissa, ehdimme kuitenkin joka päivä nauttimaan kauniista lenkkimaastoista.

Kotiin oli kiva palata, kun selvisi, ettei kunto sentään ole romahtanut, vaikka välillä kipeää tekeekin. Jatkoimme suoraan mökkimaisemiin, jossa toki ei aurinko näyttäytynyt, mutta oli lämmintä ja syksyn rauha jatkui tutuissa maisemissa.  

 

 

 

 

 Sunnuntai menikin sitten ihan muissa merkeissä, joten kotipihalla en ole käynyt reiluun viikkoon. Yksi reipas pakkasaamu siihen ainakin mahtui, joten siellä on varmasti pois siivottavaa. Ihan kiva päästä taas arkisiin syyspuuhiin.

Mukavaa viikon alkua kaikille - nautitaan tästä huikeasta lämmöstä!

Pihalla syksyn väreissä

Muutama pakkasaamu ja puutarha puhkesi uusiin väreihin. Taas muistin, että pihasta puuttuu todelliset väri-ilottelijat.

 

 Syksyä tarvitaan, sieltä löytyy paljon kauneutta ja herkkyyttä. Ja syyspuuhat virittelevät kuitenkin ajatuksia tulevaan uuteen kevääseen ja kesään.

Nyt minultakin löytyy daalia `Cafe au Lait´:) No ei sittenkään, valkoinen daalia paleltuneena on surullinen näky! Samalla kun kaivelin parikymmentä daalian juurakkoa kuivumaan ja odottelemaan siirtoa kellariin, sanoin niille, että teille annettiin mahdollisuus tänä kesänä aloittaa kukinta aikaisin. Vaan ei kiinnostanut ja tässä tulos, kesken jäi taas!

Myös kelloköynnöksiltä odotin runsaampaa kukintaa, alku oli lupaava ja taimia tuli runsaasti. Mutta yksikin upea kukka oli kasvattamisen arvoinen. Ensi vuonna uudestaan!

Viimeinen kelloköynnöksen kukkanen.

Kukkasipuleita olen istutellut pikkuhiljaa, vielä on muutama tulppaanipussukka odottamassa. Samalla kun tein asetelmia kesäkukkasten tilalle, tein myös kranssin oveen.

 Pohjana kanukkapensaan oksa, kotipihasta tuijia ja villiviinin marjoja, joukkoon hopealankaa, kanervaa ja callunaa.

 Callunat ja hopealangat ovat myös syysasetelmissa, väriä antavat villiviinin marjatertut ja punaiset valamonruusun kiulukat. Marjakuusen oksat tuovat vihreää täydennystä.

 Mietin, josko vielä uskaltaisi antaa muratit olla asetelmissa, pärjäävät kyllä läpi talvenkin kauniina, mutta paleltuvat kovilla pakkasilla. Olen usein talvettanut muratit varastossa, ehkä vielä siirrän ne ja vaihdan jotakin muuta callunan kaveriksi.

 Taivas on ollut monena aamuna upea, voi, kun ehtisi ihailemaan ja kuvailemaan sitä useammin. Arkena on aina vaan niin hoppu töihin.

Äitienpäiväruusu taitaa olla viimeinen kukkija, sitten on aika heittää hyvästit tälle kesälle.

Syyspuuhat jatkuvat, toivotaan, että saamme nauttia kauniista syksystä vielä pitkään! Se pimeä loska ei yhtään kiinnosta.

 Mukavaa viikkoa!

Kameralla kaunista

Puutarhassa syksy tekee tuloaan, puutarhuri potee vaivojaan, mutta kameraa sentään voi ulkoiluttaa. 

 Mökkimaisematkin alkavat näyttää syksyisiltä, viime viikonloppuun mahtui sumua, tuulta, sadetta ja ihanaa auringonpaistetta, sopivia ilmoja ulkoiluun, kalastukseen ja metsäretkille.

Kamera on kulkenut mukana syksyn mittaan myös valokuvauskurssilla, jonka aloitin kansalaisopistossa. Mietin jo viime talvena uutta kameraa ostessani, että tämän otan haltuun opettajan opastuksella enkä pelkästään omin päin kokeilemalla. Yhden päivän kurssin kävinkin Frida Steinerin opastuksella, siihen postaukseen pääsee tästä.

 Tänä syksynä kameran säätöjä, aikaa, aukkoa ja ISO-arvoja on harjoiteltu käytännön kautta, kurssin opettaja Mika Hasun hyväntuulisella, asiantuntevalla opastuksella. On siis kuvattu liikkuvia autoja, auringonlaskua, esineitä valon määrää lisäämällä ja vähentämällä.

 Viime tiistaina kuvasimme kauniita Jokelan myllypuron kuohuja Kouvolan Valkealassa. Ennen patoa vesi oli tyyni, mutta padon jälkeen virtasi  poukkoillen ja vauhdilla kohti Lappalanjärveä.

  Vähitellen aika arvoa pidentämällä kuviin alkoi tulla pehmeyttä ja veden kuohut alkoivat näyttää shifonkihuntuisilta, utuisilta, sumun peittämiltä.

 Ilta pimeni ja sillan alla oleviin lamppuihin syttyivät valot!

 Sillalla kulki lenkkeilijöitä ohitsemme kun kamerakurssilaiset opettajansa johdolla leikkivät kameroillaan valon ja ajan kanssa.

 Ehti tulla jo vilu, mutta ilo ja mieli hyrisi, kun taas sain oppia jotakin uutta! Toivotaan, että kurssin opit tulevat joskus näkymään  puutarhakuvissakin.

Miten nopeasti viikot menevätkään! Tänä viikonloppuna on tiedossa ainakin kukkasipuleiden istutusta ja runsaasti tyttöenergiaa!

Hyvää viikonloppua!

Kukkailoa ennen myrskyä

Meille luvataan oikeaa syysmyrskyä, tähänkö siis loppuvat kesäiset lämpötilat ja kukkasten aika. Nyt on aika esitellä nämä upeat kukkijat, jotka syksyä uhmaten jaksavat loistaa!

Eräänä loppukesän päivänä huomasin keskeltä ruusupensasta komeilevan kärhönkukkasen, niin ihanaisen, en edes muistanut sitä sinne istuttaneeni. Oli  siirretty huonosta paikasta tuohon elpymään ja sinnitellyt hengissä koko kesän. Nyt sitten `Dr Ruppelilla´oli jo voimia sen verran, että jaksoi kukkia. Kyllä kannatti, sai nimittäin runsaasti ihailua osakseen. Ruusupensas on tarkoitus tuosta paikasta siirtää, joten kärhölle täytyy etsiä uusi kaveri, jos ensi kesänä vielä tapaamme.

`Dr Ruppel´ Loistokärhö

Tämän kesän ensimmäisen kukkansa avasi myös `Piilu´, jonka sain kesävierailta. Piilu ja muutama muu (= liki kymmenen kappaletta yhden euron taimea) kasvavat edelleen ruukuissa. Kukas minulle nyt kertoisi, miten tuo ruukkutalvetus pitää suorittaa, jotta saan ensi kesänä siirrettyä nämä maahan. Ruukuissa kärhöt saavat kasvattaa vahvat juuret ja selviytyvät paremmin tulevaisuudessa säiden tuomilta haasteilta. Mutta pitääkö kastella läpi talven, voivatko olla pimeässä... tuota täytyy vielä tutkia.

`Piilu´

Taas vahvistui usko siihen, että älä hermostu, jos joku kärhösi ei heti nousekaan näkyviin, voi olla, ettet tapaa sitä lainkaan jonakin kesänä. Tämä kaunotar, jonka nimi tietysti on hukassa, alkoi elokuun lopussa kukkia toisten jo kukkineiden kärhöjen seassa. Olin istuttanut uudet kaaren viereen jo viime vuonna, no nyt samassa kaaressa on kolme kärhöä toisella puolen ja vastaan tulee kärhö ja köynnösruusu - tai odotetaan nyt taas ensi kesää, mitä sieltä nousee.

Hortensioiden kukintaa odottelin kovasti. Minun syyshortensiani ovat vielä kovin vaatimattomia kooltaaan, mutta ah, niin kauniita! `Vanilla Fraise ´ on uhkein, ja valitettavasti joudun sen siirtämään uuden matto-/ pyykinkuivatustelineen vuoksi. Toivottavasti se ei kovin pahastu siirrosta. 

`Vanilla Fraise´

 Tällä hetkellä Vanillan väri on jo upean vaaleanpunainen!

´Vims Red´in lilanpunaiset kukinnot ilahduttavat pohjoispäädyssä - ei kovin runsaasti, mutta kauniisti kuitenkin.

`Vims Red´

`Lime light´n valkoisissa kukinnoissa ei ole enää lainkaan vihertävää. Tämä hortensia sopii hyvin sini-valkoiseen Suomi100 -penkkiin.

`Lime Light´

Entäpä sitten daaliat! Kuuma kesä meinasi suorastaan tuhota daaliani. Kesti kauan, ennenkuin yhtään kunnollista kukkaa jaksoi avautua loppuun saakka. Kuivuivat heti avautuessaan ja kasvu kitui. Vaikka alkukesästä ajattelin, että nyt tulee upea daaliakesä, niin samassa tutussa tilanteessa ollaan: Nyt aukeaa uusia kukkia ja nuppuja on pilvin pimein. Pian tulevat hallat ja siinähän se sitten olikin, daalioiden tämä vuosi.

`My Love´

Tämän daalian nimeä en muista, mutta siitä olen jakanut niin moneen paikkaan, että välillä kyllästyttää, kun kukkivat jokaisessa penkissä. Vaan onhan se kaunis!

Tummanpunainen Kaunotar kukkii kolmatta vuotta, harvakseltaan, kun haluaa kasvattaa niin suuret kukat! Tämä lady oli huomannut lintujen altaan ja alkoi peilailla siitä kuvajaistaan....

Mutta jos liikaa peilailee, voi käydä hassusti!

 Pelastin sen lammikosta kylpemästä syksyiseen kimppuun:)

 Nyt taas hengähdetään, mukavaa viikonloppua kaikille, pitäkää kiinni hatuistanne!