Puutarhahuoneen syksy on alkanut ja sen myötä sadonkorjuun aika.
Tomaateilla ollaan toki herkuteltu jo jonkin aikaa, pieniä makeita kirsikkatomskuja on saanut noukkia suuhunsa sellaisenaan tai ripotella salaatteihin ja leivälle. Mutta nyt alkaa olla odotetumpi hetki, kun ihanat viinirypäleet kypsyvät.
Jo puutarhahuoneen valmistumisen aikaan olimme suunnitelleet istuttavamme, jos ei mitään muuta, niin viiniköynnöksen. Neljässä vuodessa se on kasvattanut runkoa vahvemmaksi ja jo viime kesänä antoi esimakua tulevasta. Tänä vuonna saadaan satoa mukavasti, maistaisia itselle ja tuttaville.
Suloisia rypäleterttuja `Sommerset Seedless´-lajikkeesta. Maku on makea ja mikä parasta, ei lainkaan siemeniä! Rypäleiden koko ei ole kovin suuri, ja siksi täytyykin vielä selvitellä, onko lannoitus ja hoito oikeanlaista. Koska viiniköynnöksen juuret pääsevät vapaasti kasvamaan maan alla, saavat ne myös vettä sen mukaisesti, miten sade kastelee luontoa. Kuitenkin kuivaan ja kuumaan kesäaikaan kastelemme sitäkin. Elokuussa katkoimme pitkät versot niistä kohdista, missä rypäletertut loppuivat. Näin kasvi ei vienyt voimiaan turhien versojen kasvattamiseen, vaan sai keskittyä rypäleiden kypsyttämiseen..
Herkkusato ilahduttaa myös kauneudellaan! Vielä en ole ripustanut valoja köynnösten joukkoon, mutta tunnelmallisten kynttiläiltojen aika alkaa olla käsillä.
Puutarhahuoneen polun varrella jatkavat `Europeana´-ryhmäruusut runsasta kukintaansa. Samoin punaiset kaktusdaaliat ilahduttavat edelleen. Vahva maa tekee kasveista reheviä, mutta hidastaa joidenkin kukinnan alkua. Mm. kosmoskukat eivät selvästikään pidä vahvasta maasta, vaan kasvattavat vihreää pöheikköä. Tästä kirjoittelin jo kesäkukka-postauksessa.
Vaaleanpunainen jättikukkia kasvattava daalia `Otto´s Thrill´ on avannut vasta ensimmäisen kukkansa, voi, kun ei nyt vielä tulisi hallaöitä!
Kunnassamme on useammassa paikassa kasvatettu auringonkukkia ihmisten iloksi ja poimittavaksi. Niinpä eilen minäkin piipahdin auringonkukkapellolla ja hain pikkuaurinkoja syyspäiviä piristämään!
