torstai 22. helmikuuta 2018

Rosmariinia, pistaasia, eucalyptusta - Boheemi, tuoksuva kimppu!






Taas pääsin kokemaan onnistumisen riemua ja nauttimaan lempiharrastuksesta kukkakimppujen parissa. Osallistuin tällä kertaa Lahdessa kukkakauppa Neilikan järjestämään kurssiin, jossa oli tarkoitus tehdä boheemin rento kimppu trendikkäistä kukkasista.

 
 
Opettajamme Tiina kukkakauppa Neilikasta ei päästänyt meitä helpolla; ensin harjoittelimme spiraalin tekoa rennoilla koivunoksilla, ainakin kolme kertaa, seuraavat kolme teimme vihreät mukana ja vasta sitten saimme kukkivat mukaan!

Kimpun vihreät oli valittu tuoksuvista rosmariinin, pistaasin ja kahden eri eucalyptuksen oksista - ihanaa tehdä kimppua, joka tuoksuu niin hyvälle!



 Illan väri oli hennon oranssi ja mukana oli neilikoita, tähtiputkea, eustomaa, sinipiikkiputkea, krysanteemia sekä jotakin hienoa hyasintin tapaan aukeavaa kukkaa, jonka nimi ehti jo unohtua! Kun kimppu oli jo kahdesti tehty opettajan tiukassa valvonnassa, tehtiin kolmas ja viimeinen johon saimme vielä mukaan ranskalaisen tulppaanin!





Kaksitoista kimpputaiteilijaa, eikä kahta samanlaista kimppua!


Kurssimiljöön tarjosi Villa Rauhala; perheyritys, jonka omistuksessa tuo Lahden Jalkarannassa sijaitseva kaunis 1870-luvulla rakennettu puuhuvila on ollut kolme vuotta. Omistaja Johanna Laine kertoi talon historiasta ja värikkäistä vaiheista makeiden ja suolaisten herkkujen ja kahvittelun lomassa.


Villa Rauhalassa järjestetään ympäri vuoden tilauksesta juhlia, yritysvierailuja ja räätälöityjä tapahtumia, niinkuin tämä kukkakurssikin. Myös yleisiä ruokatilaisuuksia on esim. Salpausselän kisojen aikaan ja äitienpäivänä.


Toinen toistaan kauniimpia huoneita arvokkaine kaakeliuuneineen sekä jykevä hirsiseinäinen, tunnelmaltaan aivan eri tyyppinen tila. 



Lopuksi tietysti ryhmäkuva, mihin kimppujen tekijät ja upeat kimput pääsivät! Ihana ilta, vaikka ulkona paukkui pakkanen ja matkaa Lahteen on himppusen reilusti!



Otin muutaman kuvan vielä kotona:






Mukavia talvipäiviä, hiihtolomia ja viikonloppuja kaikille! Vaikka pakkanen paukkuu, niin aurinko lämmittää jo keskipäivällä ja linnut tietävät, että kevät on tulossa:)



tiistai 13. helmikuuta 2018

Kylvötyöt alkumetreillä, haaveissa onnistumisia!




Ei sentään, tämä ei ole minun pihaltani, vaan Virolahdelta, Harjun oppimiskeskuksen pihamaalta ja kuva on viime lokakuulta, jolloin vierailin tuolla historiallisella paikalla.

 

Paikka sykähdytti kahdessakin mielessä. Ensinnäkin tuo vanha Harjun maatalousoppilaitos, nykyinen Oppimiskeskus olisi voinut olla aikoinaan minunkin opiskelupaikkani. Vaan eipä niin käynyt, elämä vei  muihin juttuihin, -vaikka ehkä nämä nykyiset hommatkin ovat eräänlaista taimikasvastusta, huolenpitoa ja tukea...


 Harjussa voi tänä päivänä suorittaa ainakin luonnonvara-alan, puutarha-alan- sekä hevostalouden tutkintoja. Paikka on historiallisen miljöön keskellä, upeissa puitteissa sijaitseva hehtaarien laajuinen tila. 
Virolahti on myös yksi lintubongareiden suosikkipaikkoja, sen kautta tapahtuvat suuret vesilintujen massamuutot sekä keväisin että syksyisin. Lokakuussa läheisellä pellolla laskevat ja nousevat hanhiparvet saivat aikaan valtavan äänimaailman.


Paikan toinen merkitys liittyy sotiemme aikaan. Juuri Harjun maastoissa Virolahdella sijaitsee osa Suomen itärajan puolustukseksi 1940- luvulla rakennettua Salpalinjaa bunkkereineen ja juoksuhautoineen.


 Saimme seikkaperäisen esityksen salpalinjaoppaalta taidonnäytteistä, joita tuon ajan insinöörit ja sotatieteen asiantuntijat olivat hyvin nopealla aikataululla rakentaneet maamme turvaamiseksi.



 Tästä taustakertomuksesta aasinsilta siemenkylvöihin. Olin viime keväänä vakuuttunut siitä, etten yritä kasvattaa mitään kello- enkä muitakaan yksivuotisia köynnöksiä, mutta Harjun kierroksella törmäsin tähän huikean kauniiseen näkyyn; Kaikki muut kukkaset oli jo poistettu lokakuussa, mutta tuo uhkea köynnössalko kukki täyttä häkää tihkusateisessa syksyssä!


Heti  syksyllä Espanjanmatkalla löytyi pussillinen kelloköynnöksen siemeniä, toisen ostin ihan lähimarketista!


 Muitakin kellokukkia ja köynnöksiä huomaan hankkineeni - näin se tarttuu, toisten esimerkki!
Ensimmäiset siemenkylvöt on siis jo tehty, multaan pääsivät juuri nuo köynnösten siemenet, pian koittaa sitten se suuri massakylvöjen aika - unelmoin onnistumisista, niin kuin kaikki muutkin puutarhahöperöt!



Multapurkkikuvia tulee vasta sitten, kun niissä on näkyvissä jotakin vihreää:) Joko sinulla vihertää?




torstai 8. helmikuuta 2018

Kimppukurssi! Taas haaveita todeksi!



 





 Kun jotain haluaa oikein kovasti, voivat haaveet toteutua! Tämä tuli taas todistettua, kun kukkakimppuhuumassani törmäsin kukkakauppa Villiviinin järjestämään kurssiin. Pitihän sinne päästä! 



 Kaupan omistaja Eija Hyyryläinen opasti meitä kurssilaisia kimppukukkien valmistelusta spiraalin tekemiseen ja kimpun kokoamiseen.


 Myös leikkokukkien hoidosta saimme tärkeää tietoa hyvien salaatti- ja kahvitarjoilujen lomassa.


Kukkavalikoimassa oli paljon tämän hetken trendikukkasia; jaloleinikkiä, kruunuvuokkoja, eukalyptusta, vahakukkaa, hapsureunaisia tulppaaneja, toinen toistaan värikkäämpiä neilikoita, hortensianoksaa...




  Miehän olin ihan taivaissa; sain keräillä kimppuani varten mitä vaan halusin - toki eiväthän kukkaset ja kurssi ilmaisia olleet, mutta eräänlaista arjen luksusta tämäkin, ainakin minulle:)

 

Kas, spiraali on aikas hyvin onnistunut, koska kimput noin hienosti seisovat!

Alla muutama kuva Kukkakauppa Villiviinin tiloista. Kauppa sijaitsee Villähteellä, Kouvolan ja Lahden välissä. Eija kertoi meille rakennuksen historiasta, siinä on ennen toiminut autokoritehdas, nykyisin rakennuksessa on monia eri liiketiloja ja pienyrittäjiä, lounaskahvila, kirpputori, sekä mm. suuri tila, jossa voi järjestää juhlia ja tapahtumia. Viehättävän kukkakaupankin kanssa samoissa tiloissa on ompelimo, mikä ilahduttaa ja tuo asiakkaita molemmin puolin.







 Kurssilla tapsin myös Sadun, monille tuttu blogistaan "Talossa no 23" ja uusi blogi "Sata sävyä vihreää". Satu on itse juuri aloittanut puutarha-alan opinnot. Hän on Eijan ystävä ja ei varsinaisesti ollut kurssilla, vaan neuvoi myös meitä  ja otti kuvia Villiviinin sivuille. Sinne ikuistuivat meidänkin kimppumme:)



Valmiit kimput kuvattiin.

 Toki pitihän meidän ryhmäkuvakin ottaa, ihanien kimppujen kanssa!


Satu ja Eija
 Lopuksi Eija pakkasi huolella kimppumme kotiin vietäviksi, ettei kylmä pakkassää niitä palelluta. 
Kiitokset ihanasta illasta, taidanpa tulla toistekin:)

 Uusia kursseja lienee tiedossa kevään kuluessa, mikäli asustelet lähellä Lahtea/Kouvolaa, käypä kurkkailemassa Villiviinin sivuja! 



Pitihän minun vielä kotona kuvata upeaa kimppuani, joka lähipäivien kuluessa vielä paranee, kunhan valkoiset inkaliljat ja leinikit edelleen avautuvat!





Haaveiluja ja hiihtoja viikonloppuun!

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Helmikuu toi aurinkoisen talven!








Vihdoin aurinkoa ja oikea talvi! 
Vaikka odotammekin kovasti kevättä ja lämpimiä päiviä, ei se koskaan vielä ole helmikuun alussa tullut. Niinpä nautin mieluummin valkoisista hangista ja auringon paisteesta kuin pilvisistä kylmistä päivistä.
 
Kotipihan talvi
Mummolan talvi

Pakkasta oli sen verran reilusti, että hiihtolenkki jäi viikonloppuna tekemättä (tekosyy:). Mummolaretkellä Lappeenrantaan näytti sillä suunnalla olevan lunta vielä hitusen enemmän, mutta nyt lumen pitäisi alkaa jo täälläkin riittää latujen tekoa varten.

Puutarhahuoneen  ja toisen pihan talvi.

 

Puutarhahuone nukkuu  talviunta. Sinne  ei tee mieli muuten kuin käydä ihailemassa jäisiä kuurankukkia ikkunoissa!


 





 Mutta ajatukset ja haaveet kulkevat jo lämpimiin kevätpäiviin ja suunnitelmiin kasvihuoneen tulevasta kesästä. Mitä sinne kylvän, miten viiniköynnös selviää näistä pakkaspäivistä, joko se tulevana kesänä peittää aurinkoisen nurkan...?


 Vaikka ilma oli kylmää ja lumi narskui töppösen alla, lauloivat linnut jo kilpaa pihapiirin puissa. Niiden kuvaamiseen eivät jäätyvät sormet enää taipuneet.


 Aurinko, jää tänne koko helmikuuksi!



Mukavia talvipäiviä ja alkavaa viikkoa!