Puutarhahuoneen kuulumisia

  Puutarhahuone, ihanuus, suuren unelman täyttymys valmistui alkukesästä pihalle numero 2, siis rakkaan miehen pihamaalle. Valohuone, kasvihuone, huvimaja..., minä kutsun sitä puutarhahuoneeksi. Kurkistetaanpa sisälle....

 Uudet kalusteet houkuttelevat nautiskelemaan tunnelmasta. Lattia odottaa vielä laatoitusta.

 Kun ruipelot tomaatintaimeni olivat jo lähes kompostiin vietävissä, ne pääsivät sisälle kasvihuoneen lämpöön ja valoon. Kuin ihme olisi tapahtunut, väri tummeni, varsi tukevoitui ja kasvu kohti korkeuksia alkoi. Kukkia kyllä odoteltiin tovi ja vasta nyt ensimmäiset pikku tomaatit ovat ilmestyneet... mutta kaikesta voi päätellä, että tämä on hyvä paikka kasvaa.

Muitakin viihtyjiä, kuin vain tomaatit, löytyy. Kurkunkin laitoin kokeeksi, ikinä ennen en ole kurkkuja kasvattanut - edes avomaalla! Basilika nauttii, ja ruohosipuli..

`Somerset seedles´

Viiniköynöksestä tämä unelma kaikki oikeastaan lähti; "olisi ihanaa, kun olisi sellainen kasvihuone, jossa viiniköynnös kiertelisi kattoa kohti... Lattia jätettiin n. 60x60 cm alalta auki, jotta juuret pääsevät kasvamaan vapaasti ja saavat kosteutta maasta. Vielä on köynnöksellä matkaa peittää kasvihuoneen katto!

Ikkunasta avautuva näkymä ei voisi näinä päivinä parempi olla, ihanalta tuoksuva Hansaruusu on täynnään kukkia ja nuppuja! 

 Sisällä kukkii ihan vaan värin vuoksi, jotenkin kesäkukat kuuluvat ulkoilmaan, siksi niitä vaihtelen ajoittain...

Heinäseivästikkaita meiltä löytyy jo ennestään, mutta majanen sai nyt uudet, jotka odottelevat syksyn viileitä iltoja ja vilttejä niille ripustettavaksi! Pistorasiat ja valaistuskin ovat jo viittä vaille valmiit.

Ulkona on myös kaksi kasvilavaa, joissa retiisit, salaatit,tillit, persiljat, kesäkurpitsat, mangoldit ja kehäkukkaset kasvavat upeasti. Takimmaisessa on ristikko, johon pitäisi hajuherneiden ja päivänsinen kasvaa peittämään haalistunut telttatalli.

Nautitaan kesästä!

Sekalainen seurakunta

Tänään meilläpäin on ollut ihan mainio pihapuuhailupäivä. Haravointia ja siistimistä linnunlaulua kuunnellen. Mutta väriä pihamaalta löytyy vieläkin vain pikkuriikkisen verran.

Sisällä väritys on vieläkin pelkistetympää - vihreä valtaa alaa.Taimipöydällä asustelee sen seitsemää sorttia, hitaasti lämpenevää, korkealle kurkottavaa, varresta venyvää, ujoa, sekä rohkeaa kasvajaa. 

Jo tammikuussa aloittelin ensimmäisten kylvöjen kanssa, silloin multaan pääsivät mm. ritarinkannuksen siemenet, omista kasveista otetut. Itivät tosi nopeasti, mutta sitten alkoivat jurottaa paikoillaan. Suurin osa on selvinnyt tähän astisesta elämästään, ja nyt alkaa olla merkkejä todellisesta kasvusta:)

Ahkeraliisat, nuo jokavuotiset kesäkukat lähtivät myös hyvään kasvuun, mutta eihän niistä vielä kukkalaatikon kaunottariksi ole. Silti niihin luotan, kukkivat kyllä ennen halloja:)

Samettiruusuista olisin halunnut kermanvalkoisia isosamettiruusuja, mutta usean epäonnistuneen kylvön jälkeen en ole enää varma, minkä värisiä ja kokoisia on hengissä.. ei haittaa, kaikki kelpaavat:)

Omista punapäivänhatuista kasvoi muutama taimi, edellisetkin on siemenestä kasvatettuja, joten kyllä ne ajastaan kasvavat...

Tomaatteja olisi ollut ihan tarpeeksi, mutta kokeilunhalu iski, viipaloin kaupan pienen kirsikkatomaatin ja laitoin siemenet multaan, taisivat itää jok`ikinen, mihin mie jouvun niijen kanssa!!

Paprikoita kylvin maltillisesti, ja maltillisesti kasvoikin kokonaista yksi - no meillä ei paprika ole ihan suosikkivihannes, joten olkoon, kukkiahan minä pääasiassa kasvattelenkin:)

Kosmoskukkia oli kolmea eri väriä, niiden selviytymistarina jää muutaman varaan, ja kesällä jännitän, minkä värisiä sieltä aukeaa... Kylvän kyllä varmaan lisää suoraan maahan...

Verbascumeja, tulikukkia haluan kiihkeästi! Kahdesta eri pussista on tehty kylvöt, molemmista on tulossa taimia, kiva, siitä olen iloinen!

Jaloakileijojakin tulee hissukseen muutamia.. en kovin montaa kylvänytkään, riittäköön tällä erää.

Sinivaleunikkojen kanssa taisin epäonnistua täysin. Iloitsin yhden pikkuruisen piipon vuoksi pitkään, mutta ostettuani viimeisen taimen puutarhamessuilta eräältä taimistolta, totesin, että ehkä kasvattelenkin ihan jotain muuta kuin sinivaleunikkoa, ei näytä samalta taimelta:(

Latva-artisokat itivät nopeasti, sirkkalehdet olivat suuret ja tanakat, kunnes alkoi nopea nuutuminen, yksi toisensa jälkeen kuoli. Koska edessäpäin oli vielä monta taimikylvöä, jätin leikin niiden kanssa sikseen:(

Muitakin epäonnistumisia on tullut vastaan, jopa niin, että koko siemenpussillinen on jäänyt itämättä tai pienenpienet taimet ovat kokeneet joukkokuoleman. Harmittaa, mutta aina ei voi onnistua. Syitä voi arvailla, mutta ei kannata jäädä liiaksi suremaan. Ostetaan kaupasta valmiit taimet, tai yritetään ensi vuonna uudestaan:)

Takaisin pihalle, hurjia pilviä taivaalla, sataakohan sittenkin kohta räntää? Talvisen kaunis punatulkkuparvi on piipahtanut pihapiiriin, kiva, siinä ainakin on väriä maisemaan:)

Odotellaan ja uskotaan, että lämpö lähenee hellimään meitä pian!

Vielä jaksavat kukkia

Koko ajan saa pelätä, tuleeko yöllä pakkanen ja kaikki menevät kertalaakista! Minulla on tapana kylvää samettiruusuja siemenestä, koska niillä on niin helppo täyttää alkukesän kukkijoiden jättämiä tyhjeneviä kohtia. Samoin daaliat aloittavat kukintansa kun kesä on jo pitkällä. Mutta voi mikä määrä aina jää avaamattomia nuppuja, kun kylmät yöt iskevät. Hallaharsojen kanssa pyörin pitkin pimeneviä iltoja kuin aave, ja taas aamulla irroittelen pyykkipoikia harsoista, etteivät kukat jää pakettiin koko päiväksi. 

 Keväällä oli pakko kokeilla, onko tomaatin kasvattaminen todella niin helppoa, että kaivat kirsikkatomaatista siemenet ja pistät multaan. Olihan se! Taimet venyivät katonrajaan asti ja komeita terttuja sekä oransseja että punaisia kirsikkatomaatteja ja terttutomaatteja kehittyi varsiin. Mutta! Minulta puuttuu edelleen kasvihuone! Vasta muutaman ihanan, makean tomaatin olemme saaneet nauttia, muut kärvistelevät kylmässä ja eivät ehdi mitenkään kypsyä omalla paikallaan.  Otan ne pian sisälle, kypsyköön sitten ne, jotka kykenevät, ja kasvihuonehaave jatkaa vahvaa eloaan..

Komeat maksaruohot jäävät nekin usein osittain aukeamatta, vaikka ovatkin lämpimässä paikassa. Nyt näyttävät varsin komeilta!