lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kevättä edelleen odotellessa...

 Vappuviikonlopuksi järjestyi lämpimiä puuhia, kun pihan reunamilta kaadetut puut oli tarkoitus pilkkoa ja pinota.

 Homma kävi sukkelaan ja pino olikin valmis hyvissä ajoin ennen kuin sää muuttui - taas kerran! Lauantai- iltapäivällä maa olikin jo vaihteeksi valkoinen, vaikuttaa lupaavalta tuo huominen vappu!

Pihalle tulee varmasti ensi kesänä enemmän auringonvaloa, kun varjostavia havupuita on poistettu. Mutta missä se lämmin, keväinen aurinko nyt oikein viipyy!!?

Viherpeukaloilta oli tullut laatikollinen talvella tilattuja kasveja, voi, milloinkahan nuo saisi maahan, toivottavasti säilyvät hengissä siihen asti!
Säällehän emme mitään voi, siis viettäkäämme kevään juhlaa, vaikka ulos katsoessa ei kevättä todeksi usko!

Tervetuloa lukijoikseni Nila ja Vaalean vihreää ja iloista vappua kaikille!



lauantai 22. huhtikuuta 2017

Sekalainen seurakunta


Tänään meilläpäin on ollut ihan mainio pihapuuhailupäivä. Haravointia ja siistimistä linnunlaulua kuunnellen. Mutta väriä pihamaalta löytyy vieläkin vain pikkuriikkisen verran.

Sisällä väritys on vieläkin pelkistetympää - vihreä valtaa alaa.Taimipöydällä asustelee sen seitsemää sorttia, hitaasti lämpenevää, korkealle kurkottavaa, varresta venyvää, ujoa, sekä rohkeaa kasvajaa. 


Jo tammikuussa aloittelin ensimmäisten kylvöjen kanssa, silloin multaan pääsivät mm. ritarinkannuksen siemenet, omista kasveista otetut. Itivät tosi nopeasti, mutta sitten alkoivat jurottaa paikoillaan. Suurin osa on selvinnyt tähän astisesta elämästään, ja nyt alkaa olla merkkejä todellisesta kasvusta:)





Ahkeraliisat, nuo jokavuotiset kesäkukat lähtivät myös hyvään kasvuun, mutta eihän niistä vielä kukkalaatikon kaunottariksi ole. Silti niihin luotan, kukkivat kyllä ennen halloja:)



Samettiruusuista olisin halunnut kermanvalkoisia isosamettiruusuja, mutta usean epäonnistuneen kylvön jälkeen en ole enää varma, minkä värisiä ja kokoisia on hengissä.. ei haittaa, kaikki kelpaavat:)



Omista punapäivänhatuista kasvoi muutama taimi, edellisetkin on siemenestä kasvatettuja, joten kyllä ne ajastaan kasvavat...


Tomaatteja olisi ollut ihan tarpeeksi, mutta kokeilunhalu iski, viipaloin kaupan pienen kirsikkatomaatin ja laitoin siemenet multaan, taisivat itää jok`ikinen, mihin mie jouvun niijen kanssa!!



Paprikoita kylvin maltillisesti, ja maltillisesti kasvoikin kokonaista yksi - no meillä ei paprika ole ihan suosikkivihannes, joten olkoon, kukkiahan minä pääasiassa kasvattelenkin:)

Kosmoskukkia oli kolmea eri väriä, niiden selviytymistarina jää muutaman varaan, ja kesällä jännitän, minkä värisiä sieltä aukeaa... Kylvän kyllä varmaan lisää suoraan maahan...



Verbascumeja, tulikukkia haluan kiihkeästi! Kahdesta eri pussista on tehty kylvöt, molemmista on tulossa taimia, kiva, siitä olen iloinen!



Jaloakileijojakin tulee hissukseen muutamia.. en kovin montaa kylvänytkään, riittäköön tällä erää.

Sinivaleunikkojen kanssa taisin epäonnistua täysin. Iloitsin yhden pikkuruisen piipon vuoksi pitkään, mutta ostettuani viimeisen taimen puutarhamessuilta eräältä taimistolta, totesin, että ehkä kasvattelenkin ihan jotain muuta kuin sinivaleunikkoa, ei näytä samalta taimelta:(

Latva-artisokat itivät nopeasti, sirkkalehdet olivat suuret ja tanakat, kunnes alkoi nopea nuutuminen, yksi toisensa jälkeen kuoli. Koska edessäpäin oli vielä monta taimikylvöä, jätin leikin niiden kanssa sikseen:(

Muitakin epäonnistumisia on tullut vastaan, jopa niin, että koko siemenpussillinen on jäänyt itämättä tai pienenpienet taimet ovat kokeneet joukkokuoleman. Harmittaa, mutta aina ei voi onnistua. Syitä voi arvailla, mutta ei kannata jäädä liiaksi suremaan. Ostetaan kaupasta valmiit taimet, tai yritetään ensi vuonna uudestaan:)


Takaisin pihalle, hurjia pilviä taivaalla, sataakohan sittenkin kohta räntää? Talvisen kaunis punatulkkuparvi on piipahtanut pihapiiriin, kiva, siinä ainakin on väriä maisemaan:)


Odotellaan ja uskotaan, että lämpö lähenee hellimään meitä pian!

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Arpajaispalkinnot istutettu!

 Satu Kukkaiselämää -blogista järjesti arpajaiset you tube -kanavallaan ja kas kummaa, voitto napsahti minulle! Tämä Sadun tarjoama palkinto osui niin nappiin kuin vain voi, sillä kyseessä oli kolme erilaista daalian juurakkoa.


Valkoinen kaktusdaalia, nimi vaikuttaa enteelliseltä..


Pompon daaliat ovat hauskoja palleroita!
Olen daalia-fani!  Olen jo vuosia ostellut uusia juurakoita, talvettanut vanhoja, odottanut keväällä kasvuunlähtöä, loppukesästä liidellyt yömyöhällä peittelemässä arkoja, parhaassa kukassa olevia komeita kukkasia, tehnyt kimppuja, nauttinut suurten kukkasten upeasta loistosta! Siksi tämä voitto oli kuin minulle tehty! Kiitos, Satu, että järjestit arvonnan. Mukana oli myös ihana tervehdys Sadulta, joka totisesti rakastaa kukkasia ja puutarhanhoitoa!



Samalla kun istuttelen uuden uutukaiset daaliani multaan, otan myös käsittelyyn vanhat juurakot.

Syksyisin nostelen daalioiden juurakot maasta, kuivattelen ja ravistelen suurimmat mullat pois mukuloista. Laitan usein kovinkin suuriksi kasvaneet juurakot astioihin ja kannan kellariin. Olen melko huoleton talvettaja, joskus lisään juurakoiden suojaksi kuivaa turvetta, useimmiten unohdan hankkia ja juurakot päätyvät vanhoissa mullanrippeissään kellariin.


  Keväällä siirrän astiat valoon, lisään vähän multaa, kastelen ja alkaa odotus uusien versojen ilmestymisestä. 
Kun oikein tarkkaan katsoin, löytyi osasta jo silmuja, nyt äkkiä multaa päälle!

Myös uudessa kaktusdaaliassa oli jo pieni alku!
Haasteita tuovat suuret juurakot, jotka eivät meinaa mahtua minkäänlaiseen ruukkuun ja toukokuussa rassaa edestakainen kantelu päiväksi ulos, yöksi sisään. Mutta yksikin hallayö tuhoaa pitkän työn, joten joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön!


  Minulla on ennestään pinkki-valkoisia kaktusdahlioita sekä muutama suurikukkainen keltainen. Huoleton kun olen, ovat nimilaput taas syksyllä unohtuneet, joten väriharmoniasta ei voi tietää, ennenkuin nuppuset ilmestyvät. Sadulta saamani sopisivat väreiltään hienosti vanhojen kanssa - jos eivät sitten joudu vahingossa keltaisten seuraan:)



 Hankipa itsellesi daalian juurakko, saat loppukesästä suuren ilon, ja jos sinulla on viileä paikka, kellari tms. johon voit viedä juurakon talvehtimaan, voit nauttia siitä seuraavana kesänä uudestaan. 

Tervetuloa uudet lukijat, Riitta ja Maria! Mukavaa viikkoa kaikille!

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Huutokaupasta pääsiäiseen

 
Viime viikolla Helsingin puutarhamessuretkeni päättyi interfloran järjestämään huutokauppaan. Onnistuin huutamaan todella edullisen (10e) ja todella suuren kimpun krysanteemeja ja neilikoita. Jo silloin käväisi mielessäni, että noista voisi kyllä tuunata jotain uutta pääsiäiseksi.



Kotona kimppu sai alkuviikon ansaitsemaansa ihailua, mutta suuren kokonsa vuoksi en tahtonut löytää sopivaa maljakkoa enkä paikkaa, jossa kimppu olisi päässyt oikeuksiinsa. Niinpä kiirastorstaina hain kukkakaupasta vähän keveyttä, (en ihan ollut tyytyväinen tarjontaan), kotoa löytyi tuijan- ja koivunoksia, vanhasta kimpusta muutama pikkuneilikka ja sitten -anteeksi ammattifloristi!- purin huutamani kimpun. 

Tällaisia sitten syntyi, erilaisia mutta samoista kukkasista:



Inkaliljan oksat löysin eilen kukkakaupasta.

En oikein pidä värjätyistä kasveista, mutta keltainen euklyptuksen oksa pisti hulluttelemaan.
Suuren kimpun ruskeat pikkukrysanteemit laitoin kaikki samaan asetelmaan.

Vihreys lisääntyy, kunhan koivunoksat tulevat hiirenkorville...




Huutokauppakimpussa olleet vihreät nauhamaiset lehdet otin myös edelleen käyttöön.

Voisin pitää nyt oman huutokaupan, huutaisitko näistä jonkun, jos halvalla saisit:):):D?


Mukavaa pääsiäisaikaa!