Ollako kevät - vai eikö olla!? Aivan kuin pallollammekin on elo varsin riitaista, tuntuvat kevät ja talvikin käyvän keskenään pitkitettyä vääntöä siitä, kummalla on etuoikeus tässä vaiheessa vuotta majailla juuri meidän yllämme! Viime viikonloppuna jouluruusua helli lämpö, nyt hyytävä tuuli pyyhkii sen kukintoja!
Onneksi tuli viikonloppu käytettyä tehokkaasti kevättöihin; mm. ikkunanpesuun, oksien keräämiseen ja puutarhahuoneen varjostusverhojen virittelyyn. Daaliat hain kellarista jo edellisenä viikonloppuna ja ne odottelevat säiden lämpenemistä kesähuoneessa. Pakkaspeite vieressä valmiina, jos sattuu mittari liiaksi painumaan hallan puolelle.
Mietin taas noita ruukkuja katsellessani, että mihinkä ne kaikki kolmisenkymmentä juurakkoa saisin mahtumaan.!? Varmaan täytyy taas kaivaa joku uusi penkki! :-D Taimia pääsin koulimaan jo lämpimällä terassilla, mutta eihän sinne mitään voinut jättää, vaikka kokonsa puolesta ja monena vuonna tähän aikaan ovat olleet ulkona totuttelemassa. Samettiruusuista nyppäsin ohjeiden mukaisesti ensimmäiset nuput pois. Ehtivät varmasti kasvattaa uusia tilalle ennen kesää! Ahkeraliisat ovat myös nupuillaan, niilläkin aikaa olla sisällä kesäkuulle asti. Myös muut esikasvatuksessa olevat kesäkukat ovat hyvässä kasvuvauhdissa, joten värikäs kesähän tästä on tulossa!
Kukkapenkeissä värisävy on aika tarkalleen pinkki - turkoosi - valkoinen, hitunen keltaista joukossa. Pinkit pystykiurunkannukset ovat levinneet huimasti! Syksyllä kaivelin yksivuotisia kesäkukkia ylös ja samalla pintaan nousi Beth Evans -kiurunkannuksen mukuloita. Siirtelin niitä sinne tänne tyhjiin kohtiin ja kas, miten ovatkaan intoutuneet kukkimaan! Taustalla pilkottaa toinen innokas leviäjä, posliinihyasintti.
Näistä on helppo saada väriä keväiseen istutusalueeseen tai vaikka nurmikolle, kun kuitenkin pian häviävät kokonaan! Ja pörriäiset tykkäävät!
Turkoosin sineä taas tarjoilevat scillat, joukossa myös viime vuonna istutetut valkoiset. Nämä helposti leviävät pikkusipulit ovat kyllä keväisen puutarhan pelastus, kun kevät takkuaa ja vihreyttä on vielä niukasti.
 |
| Posliinihyasintti |
Metsän laidassa, ojan reunassa vihertää persoonallinen aidanne - lipstikka-aidanne! Aikoinaan entiseltä anopilta saatu lihakeiton mauste on pikkuhiljaa levinnyt varsin tuoksuvaksi reunukseksi. Ei maistu jänöille, eikä tätä itsekään jaksa paljon syödä, mutta alkukesästä se on varsin kaunis ja nopeasti kohoava näkösuoja :D
 |
| Lipstikka |
Vaikka on näin kylmää, ovat marhanliljat päättäneet, että nyt mennään! Yksi on kai ottanut varaslähdön vai mitä lie tiedustelee, mutta vahvaa on kasvu jokaisella! Ja kolmesta istutetusta on nyt tulossa kuusi, joten viime kesän kasvu tuplautui! Ihanaa, sillä ovathan ne upeita! Nyt ajattelin kyllä peittää ne muutamaksi yöksi, kun en tiedä niiden pakkasenkestävyyttä. Vaikka monet muut liljatkin ovat jo hyvällä alulla, niin näiden kanssa harmittaa, jos ovat aamulla paleltunutta mössöä.
 |
| Marhanliljojen alut vahvana kohti kesää! |
Flammentanzini on taas asuttu! Mustarastas ehti tehdä pesänsä pakkaspeitteen suojaaman köynnösruusun oksiin. Viime viikonloppuna otimme peiton pois ja nyt emoraukat vuorotellen lämmittävät poikasia ja vievät heille ruokaa. Jos olisin arvannut, että näin kylmäksi vetää, olisi suojapeitto saanut olla vielä paikoillaan. Edellisen kerran kun pesä oli rakennettu, oli ruusussa jo lehdet!
Amalia Armaan vuodepeitto saa uusia sävyjä täksi kesäksi. Syyspuuhissa nousi ilmoille muutama vanha tulppaaninsipuli, jotka työnsin sen kummempia miettimättä sängyn pohjalle. Lemmikit ovat melko hyvin vallanneet alustan ja akileijojen ruusukkeita on ilmaantunut vähän kutsumatta. Leijonankitoja on esikasvatuksessa runsaasti, joten ehkäpä taas niillä täytän aukkopaikat. Leikkokukkia tästä sängynpeitosta on voinut poimia kivasti loppukesällä. Lavakaulusten ympäristö vaatisi siistimistä, mutta odottelen seuraavaa lämpöaaltoa. Täytyy varautua toimimaan nopeasti, kun ei voi tietää, voittaako kevät vielä tätäkään erää talven kanssa taistellessaan.
Kylmästä huolimatta hyvää viikon jatkoa!
Kevät on keikkunut säiden osalta oikein kunnolla ja saa vain arvailla mitä vielä onkaan tulossa.
VastaaPoistaSinulla kukkii puutarhassa jo vaikka mitä kaunista.
Hyvää viikon jatkoa myös sinulle.
Puutarhasi näyttää kauniilta, kylmyys ei näy kuvissa. Toivottavasti rastaat pärjäävät lämpeneviin säihin asti.
VastaaPoistaLipstikka-aidanne - ei voi olla totta! Miten ihana, ajatuskin tuo jo sen tuoksun nenääni. Minä en saa yhtäkään lipstikkapensasta kunnolla kasvamaan, ja Sinulla on oikein aidanne!
VastaaPoistaMinäkin olin innostunut tästä lipstikka aidasta . Minulla se kasvaa lavassa ja kohta saa leikata ensimmäinen sato . Minä käytän tätä erittäin paljon kaikkiin keittoihin paitsi kala . Se on myös hyvä mauste erilaisissa padoissa . Pinkkejä kiurunkannuksia minullakin on ja pitää minun yrittää siirtää myös niitä kokeeksi .
VastaaPoistaKevät on oikukas mutta myös säätiedotteet . Nyt ne on vaihtunut kuumaan kesään .
Kyllä on nättiä kukintaa🌸💮🪻
VastaaPoistaVoi pikkuisia pesässään 🤗
Beth Evans -pystykiurunkannukset tuovat kaunista värivaihtelua muuten varsin sinivalkoiseen kukkamereen. Olen iloinen löydettyäni Bethit. Ne ovat lähestulkoon yhtä innokkaita leviäjiä kuin scillat ja posliinihyasintit.
VastaaPoistaOn sinulla melkoinen määrä juurakoita istutettavaksi. Varta vasten daalioille tarkoitettu istutusalue olisi sekä kaunis että hyödyllinen. Kunhan sellaisen paikan malttaisi myös säilyttää daalioille, eikä erehdy istuttamaan joukkoon jotain muuta.
Mustarastas teki kahtena keväänä pesänsä talon päädyn köynnöshortensiaan. Oli kiva seurata poikasten ruokkimista ja viimein niiden lähtöä pesästä. Pesä oli onneksi sen verran korkealla, etteivät kovin häiriintyneet ohikulkijoista. Yritimme kyllä varoa liiaksi meluamasta ja häiriköimästä. Tiiliseinästä piti myöhemmin pestä pesän reunalla lentoon lähtemistä tuumailleiden poikasten kakkaläiskiä.
Ihana lipstikka-aidanne. Useita vuosia sitten kävin virossa syntyneen rouvan puutarhassa. Hän oli istuttanut perennapenkkejä reunustamaan ja kiertämään ruohosipulia. Rouva kertoi sen olevan yleinen tapa Virossa. Väitti ruohosipulin torjuvan joitain ötököitä. Siitä innostuneena minullakin on ruohosipulia parissa penkissä. En tiedä, onko niillä mitään vaikutusta hyönteisten torjunnassa, mutta ruohosipuli on nätti kukkiessaan ja muutenkin kivan vihreä. Syksyllä leikkaan sitä pakastimeen myöhemmin käytettäväksi.
Sääennusteessa on selvästi lupaus paremmasta.
Mukavia puutarhapäiviä ja erityisesti lämpimämpiä säitä!
Sinulla on monipuolisesti kaunista kukintaa. Noin upea daalian juurakoiden määrä takaa upean kukinnan, mutta onhan tuossa työtäkin ennen kuin saa daaliat istutettua maahan.
VastaaPoistaNyt on ollut ihan hurjan kylmää, mutta ehkä ensi viikon puolivälissä on jo ihan toiset tunnelmat. Toivotaan pakkasten väistyvän ja lisää lämpöä ja kukkia :).
Kiurunkannukset tuovat lisää kivoja väriläiskiä keväiseen puutarhaan! Ja leviävät kyllä mukavaa tahtia.
VastaaPoistaMinäkin suunnittelin daalioille omaa penkkiä, kun viimevuotiset talvehtivat melkein kaikki ja sitten innostuin talvella jo tilaamaan lisääkin;)
Talvi ja kevät ovat todellakin taistelleet kumpikin kynsin hampain hallintavuorosta! Jokohan kevät viimein alkaisi päästä voitolle? Alkaa kyllästyttää jo toden teolla nämä kylmät kelit.
VastaaPoistaPUutarhassasi on mukavan runsasta kukintaa. Jouluruusu scillojen keskellä on niin hemaiseva näky, että saatanpa matkia ideaa johonkin. Toivottavasti teillä ei ollut kovin kylmiä öitä eikä kasveille käynyt kuinkaan.
Hyvää viikonloppua!