Ailahtelevat kärhöt

 

  Kärhöihin mieltyneenä alkaa meillä pihassa olla melkoinen kärhöjoukko! Alkukesästä sitä katselee maanrajaan odottaen ensimmäisiä kärhöjen alkuja ja tässä vaiheessa kesää alkaakin katse kääntyä kohti taivasta, missä vahvimmat kärhöt aloittelevat kukintaansa. Joillakin kasvu on niin nopeaa, että ei meinaa tuki riittää ja kukkaset katselevat avautuneina niin korkealla, että pitäisi kiivetä korokkeelle, jotta näkisi paremmin avautuneet kukinnot! Tällaisen tempun ensimmäiseksi teki tänä vuonna vasta toista kesää uudessa kärhöjä varten rakennetussa obeliskissa kiipeilevä `Comtesse de Bouchard´. Kukat ovat suuret ja hempeän vaaleanpunaiset. Sen kaverina kohoilee vielä selkeästi varovaisempi `Justa`. Tuosta samaisesta kärhötornista löysin pihan ainokaiset kotilot, jotka olivat nekin päättäneet ottaa kisan "Nopein tornin huipulla!". Muutama oli jo pääsemäisillään voittoon, kun puutarhuri marssi paikalle. "Kuulin"  alhaalta tornin juurelta "odottakaa minua!", kun viimeinen oli vasta aloittelemassa urakkaansa :D Autoin kaikki kerralla tuoksuvaan kylpyyn ja perään huutelin hyvää matkaa! 

 

`Comtesse de Bouchardt´ja `Justa´, värililja ´Foxtrot´

Kärhö `Multi Blue´vahvistuu ja komistuu vuosi vuodelta. Siltä en osaa edes odottaa tuhatpäistä kukintaa, kun jo yksikin kukka on niin kaunis ja kestävä! Kärhökaaressa sitä vastapäätä aloittelee kukintaansa Mantsuriankärhö. Se ei jaksa itse kiipeillä, vaan tarvitsee tuen. Viime vuonna löin vetoa itseni kanssa, mikä kärhöpareista nopeimmin tavoittaa vastaan tulevan kärhön. Olin aivan varma, että kaaret täyttyvät upeasti kesän aikana. Vielä mitä! Jokainen kyllä kasvoi ja kukki hienosti, mutta ei enää halunnut kurkoitella kaverin luokse. Tänä vuonna ei ole aikomustakaan kuvitella, että kärhöt tapaisivat toisensa kaaren päällä. Yllättävän hitaasti on niiden kasvu lähtenyt käyntiin. 

 

`Viva Polonia´

 

`Viva Polonia´

 

 Loistokärhö `Viva Polonia´aloittelee kukintaansa ja sen ympäristö on kyllä vehreä. Kaverina sillä on vierellään  toinen loistokärhö, `Hagley Hybrid´, jonka kukinta on vasta alkamassa. 

 

`Rouge Gardinal´

`Niobe´

 `Rouge Gardinalen´ paras kukinta alkaa olla jo ohi!! Tumman lilan samettiset lehdet ovat upeat auringon paisteessa! Muistin toisellakin pihalla olevan samaisen kärhön, vaan avattuaan kukintonsa ei se näyttänytkään samalta. Juurelta lehtien lomasta löysin nimikyltin `Niobe´. Tuo kärhöjen ailahtelevuus näkyy tuossa paikassa, sillä sieltä pitäisi nousta myös vaaleansinikukkainen kärhö - nimi hukassa, mutta eipä näy! Kun en aiemmin tiennyt kärhöjen tavasta häipyä välillä vuosiksi keräämään voimiaan, tulin istuttaneeksi samojen tukien juureen useampia kärhöjä. Nyt sieltä siis putkahtelee niitäkin, joiden nimilaput on heitetty roskiin jo aikaa sitten.

Tiukukärhö `Arabella´

Loistokärhö ´Mrs Cholmondeley´

Kaksi hyvin samansävyistä sinistä kärhöä kukkii yhtäaikaa rinnakkain päätypihan penkissä. Niille mies teki vuosi sitten uudet harjaterästuet ja ne ovat osoittautuneet oikein toimiviksi.Tiukukärhö `Arabella´ ja loistokärhö `Mrs Cholmondeley´ viihtyvät selvästi rinnakkain ja ovat hienosti vahvistuneet! 

 

Kiinankeltakärhö

Olen nyt jo oppinut sietämään kärhöjen oikkuja ja odottamaan kärsivällisesti, että kyllä sieltä vielä kasvuun lähdetään. Jos ei tänä vuonna, niin sitten ensi- tai seuraavana. Näin kävi kellokärhö `Princess Dianalle´, joka uinahti peräti kahdeksi vuodeksi ja kukoisti viime vuonna ihanasti. Nyt odottelen madmoisellen kasvua, joka on tällä hetkellä niin hidasta, että tuskin ehtii montakaan kukkaa kasvattaa :( Vieressä lyhtykärhö kukkii jo täyttä päätä, vaikka toukat iskivätkin siihen kasvukauden alussa. 

`Margaret Hunt´

`Julka´

 

Kun on liikaa kärhöjä... -tai ei niitä ole liikaa, on vain liian vähän sopivia kasvupaikkoja, niin on tullut istutettua osa hyvin huonoon paikkaan. Nyt joutuu mm. `Margaret Hunt´ raivaamaan tiensä läpi syreenin, `Julka´ läpi jasmikkeen ja toinen Julka läpi Mantsurian kärhön.  Niille pitäisi löytää parempi paikka, kärsivät selvästi vahvojen pensaiden rinnalla; Ei riitä vesi ja ravinteet kärhöparoille. Ja valoa saadakseen pitäisi jaksaa kiivetä yli korkean pensaan. Olen laittanut ne mahdottoman tehtäävän eteen! Ville de Lyonin luulin jo kokonaan kadonneen, kun sen kasvupaikka tuijan vieressä on ollut haastava. Nyt näkyy siinäkin elonmerkkejä - onneksi!

`Blue Angel´sai kuolleen luumupuun tilalle vahvemman tuen tänä keväänä ja nyt sillä onkin ilon päivät; Mikään ei varjosta, ahdista ja ole epäluotettavan heikko tuki. Enkeli paistattelee päivää ja avaa pian hienon, herkän kukkapukunsa!

Säät viilenevät ja epävakaisuus vaan jatkuu. Nyt on alkanut marjastus, joten toivoisin poutaisia, mutta tuulenvireisiä päiviä, helteestä ei olisikaan niin väliä! Mustikat ja metsävadelmat odottelevat! Mukavaa alkavaa viikkoa!