torstai 20. tammikuuta 2022

Puutarhavuosi 2021

Vieläkin on nihkeää tämä puutarhavuoden käynnistys. Aivan kuin olisi tosiaan alustanut muistikorttinsa tyhjäksi ja samalla kääntänyt vauhtia hitaammalle. Toki on sanottava, ettei täällä millään tyhjäkäynnillä olla; on meneillään vuoden hektisin työrupeama, joka helpottaa vasta hiihtolomien jälkeen. Toisaalta kotona kilisevät puikot iltaisin, olen välttynyt vielä koronalta, mutta saanut neuloosin! Uhkaa pahasti kaikkea muuta tekemistä.

 


 

Mutta kaivelen muistini kätköistä vielä viime kesän touhuja ja yritän vastailla haasteeseen, jonka Minna Hiidenkiven puutarhassa - blogista on aikoinaan kehitellyt. Sen kautta on kiva koota mennyt puutarhavuosi muutenkin kuin pelkkien kuvien muodossa.

 


 

 1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

 

 Kaikki kulki vanhoilla kaavoilla, ei tullut uusia puutarhakokeiluja, vaikka uusia istutusalueita tulikin perustettua. kasvarissa kasvoivat tomaatit ja rypäleet, vaikka keväällä koinkin kauhun hetkiä, kun luulin viiniköynnöksen kuolleen äkilliseen kuumuuteen ja kuivuuteen. Osa aluista toki kuivuikin, mutta vähitellen kasvi siitä piristyi ja antoi syksyllä mukavan sadon.


Uudet kärhötuet kuuluivat alkukesän suunnitelmiin, ja tarpeeseen tulivatkin!

 


2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

 

 Taisin suunnilleen pysyä suunnitelmissani. Poistin vihoviimeisetkin lainsuojattomat kurtturuusut ja tein tilalle uuden istutusalueen. Tämä oli jo pitkän tähtäimen suunnitelma.

 


 

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

 

 Muutamia autolastillisia, se on pakko myöntää :) Jokainen alennusmyyntireissu ja taimipäivät täyttivät takuuvarmasti koko peräkontin, ja vähän enemmänkin. Nyt tuli kotiin uusi istutusalue ja loppukesästä mökille uusi metsäpuutarhan alku. Niihin jo upposi muhkea taimijoukko!

 
 

Katsura on pärjännyt hyvin jo kolme vuotta!


 

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

 

 Yleensä tulee tuhoja niukasti, pelaan melkoisen varman päälle. Ja aremmatkin ovat viihtyneet yllättävän hyvin. Mutta taisi muutama taimi kadota ja jotkut kasvoivat heikosti. Safiirihortensia on pysynyt kyllä hengissä, mutta kukkimaan en ole sitä saanut.

 

 


 


5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Kasveista edelleen haikailen Double Ellenin perään, punaisia jouluruusuja en ole onnistunut saamaan kuin yhden aikoinaan, ja sekin katosi nopeasti. Ikiomalle pihalleni pitäisi saada uusi terassi ja pikkuruinen huvimaja - jäävät nytkin haaveeksi. Toiselle pihalle vesiaihe ja sitten lautaseinä - tätä en nyt selittele enempää, koska se on jo oman postauksen arvoinen, jos joskus toteutuu ;)

 


Ensimmäiset metsäpuutarhan asukkaat odottavat istuttamista.

 

 
6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2021?
a. Sää
b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

 Uusi metsäpuutarha, tai ennemminkin sen aloittaminen, ehdottomasti! Se on eniten aiheuttanut iloa ja työtä, se ei ole vielä valmis ja siksi sen kevättä odotan hillittömästi!

 

Kurtturuusut ovat kadonneet!!

 


7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

 Mökkimetsässä puuhailin uuden istutusalueeni kanssa aina, kun mökillä olimme. Mutta eniten helpotusta ja ylpeyttä koin uusitusta kotipihan aidanteesta, kun ensin sain pensasruusujen juurakot kaivettua ylös ja sitten hankittua tuijia ja uusia kasveja tilalle. Samaan projektiin kuului myös suuren kuusen kaataminen ja sen jalostaminen polttopuiksi. No, se työ ei ollut minulle haaste, kun olin vain pinoajan roolissa, mutta kuusen juurien kaivelu jäi sitten omalle kontolleni. Kantohan on siis edelleen paikoillaan, mutta tuttuun tapaan kaikki juuren kolot on täytetty mullalla ja kasveilla :)


 


8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

 Kyllä se oli oksasilppuri, joka hankittiin mökille uuden tontin raivaushommien vuoksi. Valtava määrä risuja upposi silppurin kitaan jo keväällä ja uudestaan loppusyksyllä. Vaikka poltimmekin isot kasat risuja, sain silti hyvää katetta poluille ja kasvien juurille. 

 


Syyshohdekukkia odottelen nousevaksi ensi kesänä...
 


9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

 Olen melko harkitsevainen, joten ei niitä ainakaan montaa tullut. Ehkä nuo syksyn alemyynnit saavat ihmisen hullaantumaan halvoista hinnoista ja matkaan lähtee sellaisiakin kasveja, jotka eivät ehkä tule menestymään, mutta ei se -70% sitten niin paljon kirpaise:) Toisaalta kokeilujahan nekin ovat! Monesti kasvit ovat pihallani aloittaneet kohtaamaan ensimmäisenä syksyn sateet, kylmenevät kelit, jäisen maan ja lumikuorman. Jos niistä selviävät, on seuraava vuosi jo helpompi.


 

Vain muutama krysanteeminoksa on kaupan antimia, muut löytyivät omasta puutarhasta:)


10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

 Kaksi jalohortensiaa; toinen edellisvuotinen, joka jaksoi tehdä kolme komeaa kukkaa, ja toinen äitienpäiväksi saatu, joka jaksoi kukkia samoilla kukillaan toukokuusta syyskuuhun. Ja vielä riitti samoista kukinnoista hienoja kranssikoristeita.


11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

 Syyshortensia Vanilla Fraise ei kukkinut viime kesänä lainkaan, vaikka on jo useamman vuoden vanha ja on ollut upeasti kukkiva pensas. Mietin, oliko nyt liian kuuma alkukesä ja kesälläkin oli pitkä hellejakso. Vanillan paikka on varmasti liian kuuma ja kuiva. Jos ei ensi kesänäkään ala kukkimaan, on syytä siirtää se toisaalle.

 


Uusia pensasmustikoita alennusmyynnistä, ihan vaan syysvärin vuoksi!
 


12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Kasveihin aivan varmasti.

 


"Apua, mie romahan!" Ja romahtihan se, maahan asti!

 

  13. Mitä opit?

 Muutama kärhö sai uudet, vahvat tuet ja muutama tukeutui huteriin pensaisiin. Nyt olen oppinut, että kukkaloisto pääsee edukseen, kun autat kasvia ja rakennat sille sellaisen tukiverkoston, että se voi rauhassa kiivetä ja availla kukkiaan, huono tukiverkko saattaa aiheuttaa vakavan romahduksen!

 


Pian kukkivat Espanjansinililjat, enää ehkä vain... 5 kuukautta :D

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

 Kunnianhimoakaan ei puutu, mutta kyllä into kasvaa kevään edetessä suuriin mittoihin! :D

 

 

Kiitos, Minna kivasta haasteesta! Tähän olen jo aiempinakin vuosina vastaillut, mutta joka vuosi on erilainen, ja siihen on hyväkin palata! Pitkähän tästäkin tuli, kiva, jos jaksoit loppuun asti!  Kun loistaa poissaolollaan, on taas tietämätön, kenelle haaste on  jo mennyt. Siispä tästä voit sen itsellesi napata, niin minäkin tein:)

 

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

 

 Mukavaa viikonloppua!

12 kommenttia:

  1. Ihan syystä saa näin talvella kokea käynnistysvaikeuksia. Edellisen kesän katsausta lukiessa kyllä tajuaa, ettet ole paikallasi kyhjöttänyt. Paljon on tapahtunut. Näitä kuvia voisi ahmia vaikka kuinka.
    Neuloosia on mukava sairastaa. Joskus rasittaa, kun ei kykene lankahyllyjä kaupassa ohittamaan. Toisaalta siihen on jo tottunut siemenhyllyjä tutkaillessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin ihmettelen, miten sitä onkaan saanut tuonkin verran aikaan, vaikka tuntuu, etten tehnyt mitään, kun oli välillä niin kamala hellekin! Tottahan tuo, että se, mitä intohimoisesti harrastaa, saa vietyä kauppareissuilla askeleet aina niille osastoille:)

      Poista
  2. Oli tosi kiva lukea koosteesi viime vuodesta tämän haasteen avulla. Kuvasi ovat oikein kauniita ja niitä ihaillessa olisi voinut jatkaa paljon pidempiäkin pohdintoja :). Koen myötähelpotusta kurtturuusun poistosta, itsekin sain vihoviimeisen puskan pois viime kesänä. Tuo metsäpuutarha -projekti on innostava ja odotan innokkaana esittelyä kuvineen kasvukauden aikana. Se, mitä olet aiemmin kertonut on tosi lupaavaa. Nuo syksyn aleostot jännittävät minuakin, saa nähdä, miten ehtivät juurtua ja selviävätkö ekasta talvesta. Pidetään peukkuja sinne ja tänne!
    Voihan neuloosi - onneksi se ei ole hirveän pelottava tauti :-D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos jaksoit lukea postausta, vaikka oikeastaan syy on Minnan, kun on niin pitkän haasteen laittanut :-D Kyllä ensi kesää taas odottaa, jo senkin vuoksi, että tuo kurtturuusu -projekti on nyt kokonaan ohi! Saa vaikka keskittyä tuonne metsäisempiin puuhiin... Neuloosissa on hyviäkin puolia :)

      Poista
  3. Voi miten ihanat kuvat. Minäkin sain kärhöille uudet tuet, tosin ei noin hienot kuin sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhöt pääsevät oikeuksiinsa, kun niillä on napakat tuet, joita pitkin kiivetä!

      Poista
  4. Ihanat kuvat ja neulominen on mukavaa. 😄

    VastaaPoista
  5. Käynnistysvaikeudet ovat niin tuttua. Tosin tammukuussa ei minun puutarhakauteni ala ikinä. Liian vähän esikasvatustilaa jne. Olet saanut paljon taas muutoksia. Kurtturuusujen hävittäminen ei ole mikään helpoin homma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ala kausi täälläkään koskaan tammikuussa, helmikuun loppupuoli alkaa olla jo esikasvatuksen suunnittelun aikaa... nyt on niin paljon lunta, ettei ole senkään puoleen mikään hoppu siemekylvöille.

      Poista
    2. Oli kiinnostavaa lukea puutarhakesästäsi, paljon siihen on asioita mahtunutkin. Tuo viinirypäle olisi kiinnostava kokeilla. Minulla on samanlainen silppuri. Siitä on paljon hyötyä ja mukavaa rouskuttaa oksia. Kurtturuusujen hävitys on varmaan ollut suuri urakka, mutta hyödyllinen homma. Paljon olet saanut kesällä aikaan. Talvella ehtii kerätä intoa ja voimia tulevaa kesää varten.

      Poista
  6. Ups, laitoin viestin näköjään väärään lokeroon.

    VastaaPoista