Haastavaa pysyä mukana!

 Juhannuksena jätin puutarhat omilleen ja nautin läheisten kanssa mökkeilystä. Vesi virkisti, muuten lämpöä riitti liikaakin. Muutama rankka sadekuuro toi huolen myös puutarhaa kohtaan. Arvasin pionien olevan menetettyjä, mutta entä muut pihan kasvit, miten ne mahtoivat pärjätä?!

 `Kellways Glorious´pionin viimeinen kukinto!

 Kotiin palatessa saattoi huomata, että menossa oli melkoiset kukkailottelut! Nyt pitää kiirettä sekä kasveilla että tarhurilla!  Helteet kukittavat pikanopeasti, joten jos ei ole tarkkana, saattaa jokin kasvi ehtiä kukkia ennen kuin olet huomannutkaan. Muutaman pikku ruusupensaan kanssa kävi jo niin; puutarhuri lillui järvessä ja sillä aikaa tapahtui monta kaunista kukkahetkeä. Iloruusu kukki upeasti, siis kukki, kuten valamonruusu, juhannusruusu, Williamin keltaruusu ja Tove Janssonkin. Kahdesta viimeisestä en nähnyt kuin kukkineet siemenkodat! Ovat vielä niin uusia tulokkaita, että kukkia ei ole kovin runsaasti, niinpä kukinta näillä helteillä ei voi myöskään kestää kauan.

Iloruusun kukinta oli upeaa!

 

  Upea Munstead Wood Austinruusu oli rankkasateiden voimasta jo tiputellut terälehtiään. Onneksi nuppuja on tulossa. Ruusu kukkii nyt toista kesää ja selvästi vankistunut. Vähän rentokasvuinenhan tuo on ja vahvasti kerratut kukkaset painavat entisestään vartta alaspäin. Mutta onneksi istutin sen kaaren juurelle, joten nojailkoon siihen tai jos kovasti versot kasvavat, saan ehkä sidottuakin sen. Ihana tuoksu siinä on! Munsteadin vieressä kasvaa Nietospensas, jonka kukintaan olen pettynyt!  Ostaessani kolme kesää sitten se oli täydessä kukassa, mutta nytkin siinä on vain yksi pieni kukkaterttu. Toki kasvi on elinvoimainen, mutta tuohon paikkaan en halua pelkkää viherkasvia. Ehkä olen vain malttamaton! Takana kasvavat komeamaksaruohot komeasti!

 

 

 

`Munstead Wood´

 

 Siihen kukkailotteluun sitten. Sormustinkukathan siellä olivat aloittaneet vallattoman tanssinsa - ihan joka paikassa! Kuinka salaa ne kohoavatkaan toisten kasvien joukossa ja kuin yhteisestä sopimuksesta poksuttavat kukintonsa yhtä aikaa auki!

 

 Kärhöt obeliskeineen uhkaavat jäädä muiden voimakkaampien kasvien varjoon. Toki kärhötkin ovat vahvasti päättäneet tänä kesänä tulla esiin, mutta nyt on sormustinkukkien aika! Rautatienomenapuun seasta pilkottaa vielä viimeiset `Nimbus Pink´lehtoängelmän töyhtöt. Siinä myös kasvi, joka joutaa pois! Rehvastelee upealla lehdistöllään ja täyttää muidenkin kasvupaikat, mutta kirvojen peittämät kukintovarret ja varsin mitättömän värinen ja -kokoinen kukinto suhteessa kasvin kokoon ei nyt enää miellytä silmää. En vielä tiedä, istutanko ne muualle vai hävitänkö kokonaan, mutta ainakin tuosta saavat lähtöpassit! Ensimmäiset jättiverbenan kukinnotkin ovat jo avautuneet. 

 

 

Eivätkä ritarinkannuksetkaan jääneet yhtään heikommiksi näissä juhannusjuhlissa! Tänä vuonna sinisten rinnalla ei enää nähdä punaista; palava rakkaus on sammunut - siirsin ne kokonaan pois, vaikka ovatkin vanhoja perinneperennoja. Oli liian värikäs pari!

 

 

Runkoruusukin oli yhtynyt kukkailoon ja avannut kukintonsa parhaimmilleen. Muissakin puutarhahuoneelle johtavan istutusalueen ruusuissa oli jo aukinaisia kukkia:

Mysteeriruusu, kasvanut kauniiksi pensaaksi.

`Honeymilk´patioruusu

`Morden Blush´

Taimipäiviltä ostettu, nimeä en tiedä

Viime syksynä istutetut `Claude Shride´ marhanliljat availevat kauniita kukintojaan.  Sormustinukan tötterö se siinäkin on kuvaan pyrkinyt -  ja ihana valkoinen sinikuunliljan kukinto.

Tuoksuherneetkin ovat jo ehtineet kukkaan! Viime kesänä sain tehtyä monta tuoksuvaa kimppua, toivottavasti nytkin kukkivat innokkaasti, kun kerran jo aloittelevat!

 

Eivätkä jääneet kärhötkään paitsi näitä juhannuskarkeloita! Uuden obeliskin sisällä, kuin piilossa katseilta, oli avautunt upean syvän punaisen sametin sävyinen kukinto. Se kuuluu loistokärhö Westweplattelle, jonka siirsin viime syksynä omenapuunjuurelta. Ei ainakaan vielä jaksa kovin korkealle kurkottaa.

Sadonkorjuu odotti mökiltä palaajia; retiisit eivät ole koskaan olleet näin suuria ja puhtaita! Kurkku ei montaa päivää tarvitse kasvamiseensa ja päärynäpuussa on selvästi laskettavissa kuusi päärynää! :D

Rohkenin olla poissa toiselta pihalta vielä yhden ylimääräisen päivän. Sielläkin olivat alkaneet  kukkailottelut, niistä seuraavassa postauksessa, ennen kuin nekin ovat historiaa!

Mukavaa kuun vaihdetta, menipäs se kesäkuukin nopeasti!