Kukintaennätyksiä!

 

Nyt ovat perennat riehaantuneet vallan kukkimaan ja kasvamaan korkeutta - ja leveyttä. Taas voi pohtia, missä syy moiseen? Ihan tavis talvi takana, lannoituskaan ei anna selitystä,  mutta olisiko alkukesän lämpö yhdistettynä runsaaseen sateeseen voinut olla vaikuttamassa. Joka tapauksessa monen kasvin kukinta on lyönyt ennätyksiä näillä pihoilla, joista nyt kuvia jakelen. Lemmikit ovat saaneet lähteä ja työn touhussa ei malta kuvailla. Niinpä kuvaaminen onkin jäänyt myöhempään iltaan ja kuvista tuli vähän liian hämäriä. Ikiomassa puutarhassani on etenkin siperiankurjenmiekkojen kesä. Sinivalkoisessa Suomi100 - penkissä ei ole koskaan nähty tällaista sinistä iirispeltoa huojuskelemassa.

 

 Pitkänomaisesta penkistä on vaikea saada näyttäviä kuvia, mutta tässä vähän erottuu useampia rykelmiä kurjenmiekkojen kukinnasta. Aivan etualalla on valkoinen pioni,  `Duchesse de Nemours´ tekemässä omaa ennätystään, laskeskelin siinä olevan nelisenkymmentä nuppua, kun viime vuonna niitä oli varmasti alle kymmenen. Korkeus on vaan sellainen, että jos pionien kukinnan aikaan tulee sateet, on leikkokukkia taatusti tiedossa! Istutusalueen toinen pää päättyy helmipihlajaan, mikä kukkii myös parhaillaan. Sen juurella kukkivat valkoiset ranskantulikukat, ja  kuunliljakasvustot ovat tekemässä omaa ennätystään.

 

 

Toisessa päässä Suomi100 -penkkiä on ehkä tämän hetken kaunein (?) kukkija, ainakin intensiiviseltä väriltään, Corydalis flexuosa, kiurunkannusten sukuun kuuluva lajike. Siinä se toista kesää kohoaa japaninmagnolian juurella ja on kovasti runsastunut. Väri on jo sillä rajoilla, että onko se kaunis, menee jotenkin eksoottisten kasvien osastolle.

 

Eksoottisellta näyttää myös metsäpuutarhanurkkauksessakin, sillä siellä hentoinen Tarha Adiantum -saniainen on ottanut kasvuspurtin ja kietoo Tarleena atsalean syleilyynsä. Olen miettinyt atsalean väritystä, voisiko vaalea väri johtua melko varjoisasta paikasta? Ostolapussa kun Tarleena kukkii kovin paljon punaisemmin kukin. Eipä silti, kaunis väri siinä nytkin on. Varjoryhmässä valtaa pitävät edelleen pitkään paketissa ollut mahonia, voimakkaasti leviävä kotkansiipi ja taimipäiviltä hankittu jättikarhunputki, jonka koko alkaa jo minuakin pelottaa! Toinen pitsilehtinen saniainen uhkaa jäädä pahasti isompien alle ja täytyy alkaa miettiä siirtoja...

Matkataanpa sitten toiselle pihalle, jota hallinnoi kultainen mies. (paitsi kukkapenkkejä hallinnoi naisihminen :D) Siellä poksahtelevat ukkolaukat ja ovat näköjään tihentäneet kasvustoaan viime vuodelta. Huomasin keväällä runsaasti pieniä heinän näköisiä alkuja, joiden päässä keikkui musta pippuri. No lienevät laukkojen siementaimia, mutta enpä tiedä, voisiko niistä koskaan tulla isoina laukkapalloja, onko kokemusta? Mutta tuosta kasvista pidän, sillä se pysyy tanakasti pystyssä loppusyksyyn asti, toki kukinta on harmaantunut siemenpalloksi, mutta kuivakukkina mitä upeimpia!

Karhunvadelma on asettunut kovaan maahan varastorakennuksen kylkeen ja tuntuu viihtyvän, ainakin kukinnasta päätellen. Nyt alkaa vaan marjojen poimiminen olla jo hankalaa, sen verran ennätyskorkeuksiin ovat oksat kohonneet. Voi miten kauniit kukkaset karhunvatukalla onkaan, sopisi ihan köynnökseksi johonkin kaareen - paitsi että on pirun piikikäs!!

Ihan pakko on vielä viedä teidät piipahtamaan kolmannessa puutarhassa, siis mökillä, metsän siimeksessä, järven rannalla. Siellä tekevät kukinta- ja korkeusennätystään vanhat alppiruusut, jotka vanhempani ovat sinne aikoinaan istuttaneet. Luulenpa, että tuonne on hyvä hankkia rodoja myös lisää,  jos saan joskus suunnitteilla olevan metsäpuutarhan toteutettua. Tässä on sille hyvä alku!

 

Pitkä retki tuli tehtyä, vähän kuin tulevan viikonlopun avoimet puutarhat, kiertelyä toinen toistaan kauniimmissa pihoissa. Itse en harmillisesti tänä vuonna pääse lainkaan osallistumaan tuohon puutarhatapahtumaan, sunnuntaille on aivan toisenlaista ohjelmaa. Mutta toivotan kaikille sekä puutarhansa ovet avaaville että niissä vieraileville oikein antoisaa ja ihanaa päivää! Ja kaikille kesäistä viikonloppua, älkää polttako itseänne!