sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Uusia kärhötukia

 

 

 

 Olen hullaantunut kärhöihin! Aiemmin ajattelin, ettei niitä kannata hankkia, kun eivät kuitenkaan meillä menesty. Blogien kautta tämäkin harha on kumottu, sillä kokeilun myötä olen saanut iloita monesta kauniista kärhöstä. Toki kaikki eivät ole menestyneet ja jonkin kasvu on jäänyt yhteen kesään, mutta useamman kanssa olemme saaneet viettää jo monta kasvukautta. Myöskään minulla ei ollut ymmärrystä, että kaikki eivät tartukaan hanakasti tukikeppeihin ja kiipeä kohti taivaita. Jotkut tarvitsevat ohjailua ja sitomista, tai muuten retkottavat rumasti toisten kasvien seassa. Nyt ennen alkavaa kasvukautta on muutaman kärhön tuen tarve vihdoin hoidettu kuntoon..



  Päätypihan penkissä kasvaa tarhaviinikärhö Justa. Pitkään luulin sen olevan Arabella tiukukärhö, mutta löysinkin vanhan lapun ja samalla yhdennäköisyyden toisessa paikassa olevan Justan kanssa. Suloinen sininen kärhö, jolla ei ole aikomustakaan kiivetä itsenäisesti ylöspäin! Viritykset sen ympärillä ovat olleet karmeat, on ollut narua heinäseipäissä, on pajurengasta, metallilankaa... kunnes tajusin, että tanakan verkonhan se tuossa kasvupaikassa ympärilleen tarvitsee.

(korjasin postausta, koska sekä oma arvioni että kommentit vahvistivat, että yllä mainittu kärhö todellakin on Arabella - ei Justa).

 

Muutama viikko sitten, kun pihan reunassa oli vielä mukavan kokoinen lumikasa, laitettiin kärhölle uusi tuki. Pyysin miestäni tekemään mahdollisimman kapean kehikon, josta kärhöä voi pujotella sitä mukaa kun sen kasvu etenee. Betoniverkko on käännetty lieriöksi ja maahan on työnnetty harjateräspuikkoja pitämään koko rakennelma pystyssä ja (toivottavasti myös) suorana. Sitä pitkin ohjaillen saa Arabellakin nähdä maailmaa hieman korkeammalta. 




 

Vieressä kasvaa toinen sininen kärhö, `Mrs Cholmondeley´. Se kyllä osaa tarttua ympäristöönsä napakasti, mutta silläpä ei ollutkaan muita tukirakennelmia kuin toiset kasvit. Oikeastaan kärhön ei  edes kuulunut olla tuossa paikassa, enkä muista, miksi sen siihen olen istuttanut - ehkäpä juuri suunnitellen myöhemmin laittavani sille jonkinlaiset tukikepit. 

 

`Mrs Cholmondeley´

 

 

Nyt on kärhörouvallakin oma terästorninsa. Nuo kaksi muodostavat ihan kivan kokonaisuuden, vaikka ympäröivä paljas maa ei tee niillekään oikeutta. Kuvissa kaikki näyttää vielä kovin karulta. Toivoa sopii, että molemmat kärhöt tänäkin kesänä maasta nousevat! Koko päätyhän on muutenkin mylläyksen kohteena, aidanne uusiutuu ja varmasti myös tuo kärhöjen istutusalue tulee kokemaan jonkin verran kasvimuutoksia.

 

 

`Comtesse de Bouchaud´



`Justa´


Toisella pihallamme käytävä johtaa puutarhahuoneelle. Käytävän molemmin puolin on uusi istutusalue, joka muuntuu moneen kertaan, koska siihen istutetut kasvit vielä hakevat paikkaansa. Korkeuserot, värit, kasvutapa, kukinta-aika..., tyhjiä kohtiakin on vielä jonkin verran. Viime kesänä istutin siihen ensimmäiset kärhöt ja samalla mies teki obeliskin kärhöjen  tueksi. Obeliskissa kiipeilivät ja kukkivatkin jalokärhöt `Comtesse de Bouchaud´  ja `Justa´.


 

Vanhan omenapuun juurelle olin istuttanut jo muutama vuosi aiemin upean kärhön - jonka nimi olikin kadonnut! Se ei ollut hienolle kärhölle lainkaan oikea paikka, varjoisa kuin mikä ja omenapuun juurella oli vaikea saada juuristoakaan riittävän syvälle. Niinpä siirsin sen syksyllä uuteen penkkiin ja tänä keväänä siihen laitettiin tuo toinen obeliski, samanlainen kuin aiempikin, mutta hieman korkeampi. Jotta rakennelmat pysyvät pystyssä, on jokaisen jalan alle kiinnitetty harjateräspuikko, jotka on työnnetty syvälle maahan.

 


Nyt, kun penkki on vielä paljas, näyttävät rakennelmat kovin massiivisillta, mutta eipä mene kauaakaan, kun kasvit lähes peittävät nuo korkeat pylväät. Enpä  tiedä, mitä kärhö tykkäsi siirrosta, mutta tuohon rakennelmaan mahtuu toinenkin kärhö kasvamaan. Jos ei ala maasta mitään pilkottamaan, niin kaupasta saa uusia kärhöjä!


 
 Kärhötuet tuli kuvattua heti pystytyksen jälkeen ja silloin ei istutuksessa vielä värejä näkynyt. Nyt juurella kasvaneet krookukset ovat jo lopettaneet kukintansa ja eilen huomasin ensimmäisten tulppaanien aloittelevan! Nopeasti loppujen lopuksi kevät tässä etenee, vaikka nyt kylmää säätä onkin luvassa vähän pitempi jakso. Eilen meillä oli poutapäivä ja voi, miten hyvä työkeli ulkona olikaan! Levitin kalkkia ja muutenkin lannoitin istutuksia, muutama puu kaadettiin, samoin leikkasin norjanangervoaidanteen ja loput poistettavista kurtturuusuista. Kun vielä korjasin kasvien suojana olleet havut, olikin kolme peräkärryllistä tavaraa siirretty jäteasemalle ja piha siistitty! Tänään onkin hyvillä mielin voinut pitää sisäpäivää, kun ulkona sataa.
 
Mukavaa alkavaa viikkoa!
 


29 kommenttia:

  1. Onpa kauniita sinisävyisiä kärhöjä! Ja todella kauniit nuo valkoiset kartiot. Teräsverkkotolpat tulevat varmasti olemaan mitä parhaat kärhöjen kiipeilyyn - todennäköisesti parhaat mahdolliset, joissa kärhöt pääsevät kohoamaan muiden istutusten yläpuolelle.
    Ihanat tulppaanit yllättävät!
    Viileä mutta poutaisa kevätsää onkin todella otollinen kevättöille. Siinä tulee lämmin touhutessa, niin ei viileys enää haittaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin, että teräsverkon läpi on kärhön oksia helppo pujotella, katsotaan nyt. Tulppaanit tosiaan yllättivät, en ollut osannut ajatellakaan, että ensimmäiset jo kukkisivat. Tulppaanikausi on yllättävän pitkä!

      Poista
  2. Aivan ihania kärhöjä ja tosi kaunis tuo seiväsaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heinäseiväsaidanne syntyi aikanaan tilanjakajaksi, minustakin se on kaunis!

      Poista
  3. Hienoja tukia kärhöille ja kauniit siniset kärhöt. Nuo kärhöt ovat juuri oikeat sinun puutarhaasi.

    VastaaPoista
  4. Mainiot kärhötuet, joissa kärhöt pääsevät kauniisti esille.
    Kauniita kuvakulmia puutarhastanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tältä suunnalta en ole juurikaan puutarhaa kuvannut, on ollut epäsiisti ja keskeneräinen. Nyt teräsverkot tuovat ryhtiä ainakin kärhöihin:)

      Poista
  5. Tosi hyvän ja käytännöllisen oloisia kärhötukia. Ne todella tarvitsevat tuen. Itse olen vuosien varrella tehnyt jos jonkin näköistä keppiviritelmää, kun en ole vielä saanut rautaa väännetyksi haluamaani muotoon. Ehkä tänä keväänä.
    Mutta eniten postauksessasi huomioni vei tuijien taustalla oleva seiväsaita. Se sopii kuin nenä päähän tuijien suippojen kärkien seuraksi. Hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos kehuista heinäseiväsaitaa kohti, ne menevät miehelle, joka aikoinaan aidanteen rakensi! Tuijat tosiaan sopivat siihen mainiosti ja se kätkee hyvin taakseen rakennuksen, joka ei ole minun mieleeni:)

      Poista
  6. Hyvät tuet olette kärhöille rakentaneet!
    Meillä suurin osa kärhöistä kiipeilee puita tai pensaita pitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kaikenmoisia kärhötukia, piti laittamani linkki aiempaan postaukseen, mutta unohdin... Puut ovat hyviä kiipeilytelineitä, niitä minullakin on muutamia.

      Poista
  7. Kivat obeliskit kärhöillä, noihin kelpaa kyllä kiivetä. Keväällä kärhöjen ollessa talviunilla tuet väistämättä näyttävät vähän orvoilta mutta puutarhuri tietää että koko ei ole liioiteltu. Ja ensimmäiset tulppaanitkin jo siellä ihasteltavana 😮

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri niinkuin kirjoitit, nyt vähän kauhistuttaa, kun istutusalue on paljaana ja vain kaksi korkeaa obeliskia kohoaa tyhjästä penkistä. Täytyy muistaa ottaa kuvia sitten loppukesästä samasta kohtaa:)

      Poista
  8. Ihanat kärhöt ja komeat/käytännölliset tuet.

    VastaaPoista
  9. Tämä oli kiva lukea, minun pitäisi aloittaa kärhötukien urakointi pikapuolin.
    Ihanat kuvat kärhöistäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniitahan kärhöt ovat, kun vaan saisi nauttia niiden kauneudesta mahdollisimman pitkään!

      Poista
  10. Kiva päästä puutarhatöihin. Hyvät teräsverkkotuet! Tykkään kans käyttää teräsverkoosta tehtyjä tukia. Sori, mutta oon Justasta eri miältä. Son viinikärhö ja ne käsittääkseni kiipeevät itte, ainaki omat. Mulla on Justa ittellä ja vaikkon aika piäni, niin kuvista tarkistin, kiipee, ainaki teräsverkkua pitkin. Vaikka nua valakooset on hianoja tukia, kärhöt eivät välttämätä saa niistä lehtiruarillansa kunnon otetta. Pari tikkua pystyhyn keskelle auttaas kiipeelyn alakuhun ja sinne ne pian peittyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ootko sitä mieltä että kiipeää itse!? Minulla on ollut pitkään käsitys, että tuo rento kärhö on Arabella ja siinä ei kiipeämisestä ole tietoakaan. Mutta toinen kärhö obeliskissa on varmuudella Justa, ja kukki viime vuonna ensimmäisen kerran ja jäi kovin matalaksi, niin en huomannut tarkistaa, oliko tarttunut puuhun. Löysin tuon Justa-Arabella -kärhön juurelta vanhan lapun, jossa oli Justa. Ulkonäön perusteella kukat sopisivat paremmin Justalle kuin Arabellalle. Uskon kyllä sinua, kun noin sanot, mutta sitten oma kärhöni on jokin muu ja Justan lappu väärässä paikassa... Voi näitä kasveja, sama on joskus pionien ja alppiruusujen kanssa, lajkkeita on lukuisia saman kaltaisia ja jos et muista säilyttää lajikenimeä tai menet vaihtamaan kasvin paikkaa, on sekaannus varmaa! Kiitos Navettapiika korjauksesta!

      Poista
    2. Arabella ei tartu itte ku on tiukukärhö. Sillä pitää olla tuki, minkä sisällä nousoo, jos haluaa sen nousevan. Arabellan kans samallaane kärhö on Juuli. Kukat ehkä karvanverran suuremmat. Osahan antaa näiren maata maatapitkin. Kärhöös on aika palio sekaannuksia. Mullekki on sattunu muutamia. Muuten ovat osoottautunehet palio kestävimmiksi, mitä ensin uskottihin.

      Poista
    3. Arabellana on tuo kyseinen kärhö elellyt monta vuotta, juuri tarttumattomuuden vuoksi. Mutta nyt maassa oleva Justan nimilappu ja googlaamani kuvat Justasta veivät minua ihan eri suuntaan. Kiitos sinulle selvennyksestä.

      Poista
  11. Hienot tuet, ne sulautuvat hyvin maisemaan ja kärhöille on tilaa venyä pituutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kärhöjen kauneutta kohota korkeuksiin juuri ajattelin, kun noita tukia mietittiin.

      Poista
  12. Kiitos! Tästä sain ideaa millaiset kärhötuet voisi tulla meille. Noin hienoista valkoisista en uskalla haaveilla mutta harjateräsverkosta tehdyt ehkä onnistuisi. Minullakin on kärhöjä joihin on tullut taimistolla tai kaupassa väärä nimilappu. Ärsyttävää mutta eihän sille voi mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei näistä nimistä aina tiedä, mutta ei siitä tosiaan kannata turhaan yöunia menettää. Pääasia on, että kasvit kukoistavat, kaikki kärhöt, jotka jaksavat ponnistaa ylös maasta uuteen kesään ovat paikkansa ansainneet!

      Poista
  13. Olen Navettapiian kanssa samaa mieltä. 'Arabella' on tuo ensimmäisten kuvien kärhö ja alempana on 'Justa'. Nimilaput nyt saattavat olla ihan sekaisin, mutta 'Justa' kiipeää hyvinkin etevästi itse ja 'Arabella' tarvitsee sitomista. Kukat muistuttavat aika paljon toisiaan, mutta vierekkäin vertailtuna ne erottaa kuitenkin hyvin toisistaan. 'Arabellan' kukat ovat "harittavampia", 'Justan' täyteläisemmän muotoisia, ts. 'Justan' terälehdet ovat leveämmät. Äitini muuten hankki joskus vuosia sitten tummanpunaisen 'Niobe'-kärhön, joka kukkikin vaaleanliiloin kukin. Pitkään selvitin sen lajiketta ja tulin siihen tulokseen, että vale-Niobe onkin 'Dorothy Walton'.
    Kauniita nuo valkoiset kartiotuet. Hyvä vinkki oli tuo harjateräspiikkien laitto jalkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun tarkensitte! olin jo vähällä mennä korjailemaan vanhoja postauksia muuttamalla siellä mainittu Arabella Justaksi. Ainoa, mikä ihmetyttää, on Justamaiset "heteet" kukan keskustassa, kuvissa ei niitä Arabellassa juurikaan näy, ja se juuri sai minut miettimään sekaannusta. Niin tai näin, molemmat kauniita kärhöjä:)

      Poista
  14. Oi miten kauniit kärhötuet nuo valkoiset ne sopii juurikin tuohon paikkaan. Miten olette kiinnittäneet nuo piikit niiden jalkoihin ❓
    Nuo pyöreät terästornit on myös minulle mieleen ja seiväs aita on myös aivan ihana.
    Minulla ei ole vielä yhtään kärhöjä mökillä kun ei ole niille edes paikkaa mutta tulevaisuudessa ehkä sitten on kun olen ihaillut niitä täällä teidän blogeissa ajatus niistä senkun vahvistuu. Tuo Arabella on väritykseltään erityisesti minun mieleeni. Kiitos sinulle tästä postauksesta.

    VastaaPoista