Poksahteluja ja kevätkävelyjä

 Viikonloppuna hemmoteltiin niin äitejä kuin koko kansaa kauniilla ja lämpimällä säällä! Vielä viime viikon alussa oma puutarhani näytti vihreältä, mutta kovin montaa kukkijaa ei krookusten jälkeen ollut avoinna. Vihdoin loppuviikosta alkoi pirskahdella värejä ja poksahdella tulppaaneja ulos nupuistaan!

En muistanut edes istuttaneeni uusia tulppaaneja, ja ihmeellisesti osa vanhoista onkin vain lisännyt kukintojaan. Kuten yläkuvassa oleva vierailija Suomi100 -penkissä! Muutama vuosi sitten huomasin yhden punaisen tulppaanin tuossa sinivalkoisten joukossa, toisena vuonna kukkia oli kolme ja nyt lähes 10! Ajattelin ensimmäisenä kesänä, että kukkikoon, ei se enää ensi vuonna ilmesty, vaan vierailevasta rimpsuhelmasta onkin tullut vakituinen asukas. Vaikka onkin kaunis, niin voisi kyllä siirtyä muiden samankaltaisten joukkoon, sillä niitäkin on tänä keväänä uskomaton määrä!

Selailin viime syksyn sipuleiden etikettejä, ja olinhan sittenkin kätkenyt maahan parikymmentä kerrattua Viking tulppaania, niiden poksahtelua kuunnellaan näinä päivinä!

Kovasti on puuhaa näin keväällä, eivät meinaa riittää tunnit iltaisin, työpäivän jälkeen. Ikkunat ja terassit huutavat pesua, ensi talven halot pinoamista ja talvehtimassa olleet kasvit hinkuvat päästä valoon! 

Ensi talven puut on nyt pinottu katoksen alle suojaan kuivumaan!

Puutarhahuone on nyt pesty, tomaatintaimet istutettu ja daalioiden juurakot odottelevat siellä kesäkuuta, jolloin ne on tarkoitus istuttaa maahan. Suurimman osan hain vasta viime viikolla kellarista, joten kaikissa ei näy edes kasvun alkua.

Kuva otettu ennen siivoamista ja tomaattien istuttamista.

Viiniköynnös on jo ilahduttavasti vahvan kasvun alussa, kukkanuput pursuavat lehtien välistä -satoa odotellaan elo-syyskuussa!

Puutarhahuoneen ulkopuolella on jo hyvä pörinä! Luumu- ja päärynäpuu kukkivat runsaasti ja pörriäiset iloitsevat! Jo useamman vuoden palvellut hyönteishotelli on varsin ahkerassa käytössä! Etenkin hotellin pienimmät huoneet ovat täyttyneet ja tyhjentyneet upeasti, ei mies tehnyt turhaan ötökkähotellia! <3

Sitten hetkeksi kevätkävelylle:

Marketan unikot!

Viime viikolla pääsin vierailemaan toisen harrastajan puutarhassa; Kotikulmillamme on koottu fb-ryhmä kasveista ja puutarhanhoidosta kiinnostuneille ja välillä järjestetään taimien vaihtopäivää tai puutarhavierailuja. En ole näissä tapaamisissa aiemmin käynyt, mutta nyt otin vastaan kutsun kevätkävelylle Marketan kauniiseen puutarhaan, jossa olikin paljon nähtävää ja pääsin tapaamaan toisia kasveista innostuneita! 

Marketta on puutarhaharrastuksensa ohella taitava keramiikka- ja risutöiden tekijä ja niinpä kasvien lisäksi saimme ihailla monenlaisia pieniä askartelutöitä, jotka oli sijoitettu upeasti kasvien joukkoon. Marketan piha oli kaunis ja aurinkoinen ja osa kasveista oli iloisesti siementänyt laajemmallekin piha-alueelle. Puutarhuri jakoikin auliisti nukkapähkämöitä, päivänliljoja, kaihonkukkia ja monia muita kasveja halukkaille.

Sammakkoprinssejä tungokseen asti :D

Blogi tuntuu edelleen olevan se kohta, josta joudun tinkimään, kun ei aika ja voimat riitä. Yhä vähemmin vetää tietokone puoleensa, Instagramin helppous vie voiton, kun haluaa jonkin puutarhahetken toisille jakaa. Kuitenkin yhteistä on ilo ja nautinto puutarhapuuhien ja kasvien äärellä, ja nyt onneksi oli sadepäivä, niin koneenkin äärellä malttoi hetken viivähtää. Koko ajan meinaavat valokuvat olla jäljessä, kun eilen otetut kuvat tuntuvat tänään jo ikivanhoilta - uusia poksahteluja syntyy nyt pikavauhdilla!

"Riviin järjesty!" Miten ovatkin noin hassusti kasvaneet!

Hyasintitkin ovat olleet hyvässä kasvussa. Pink Surprise, Delft Blue ja Blue Jacket kukkivat muhkeilla kukinnoilla. Enpä olisi liki 40 vuotta sitten uskonut, kun kävin Hollannissa katsomassa valtavia kukkapeltoja, että joskus minullakin olisi oma Keukenhof! :D Voisihan tuon retkenkin päivittää, niin kaunis paikka se oli!

Työntäyteisiä puutarhapäiviä, rentouttavia kevätkävelyitä ja iloisia poksahduksia sinunkin puutarhaasi!

Kevätherätys!

 Hei, täällä ollaan taas pitkästä aikaa! Kun siirsin kuvia kamerasta koneelle, oli ensimmäisissä kuvissa vielä täysi talvi! Kamera on kyllä ulkoillut viime viikkoina ahkerasti, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi siirtää kuvia blogiin asti! Muutos pihamaalla taas on niin nopeaa, että eiliset kuvat ovat tänään jo vanhaa tietoa, uusia kukkijoita nousee kaiken aikaa lisää! Ihanan lämpimät säät houkuttelevat pihalle ja koneiden ääressä istuminen vähenee entisestään. 

Talvi eteni tuttuja latuja. Niin tuttuja, että olisi voinut laittaa jonkin vanhan postauksen uudelleen kiertoon. Kyllästymisen tunne nousi useasti pintaan. Mutta annas olla, kun Katharine Hodgin -kevätkurjenmiekat putkahtivat maan pinnalle, alkoi väsymys ja kyllästymisen tunteet olla tipotiessään! Niinpä tässä tulee nyt kevään ylistys ja kuvakimara meidän puutarhasta!

Taimikylvöt aloittelin maltillisemmin kuin muutamana aiempana vuotena, mutta silti alkaa taimipöydällä olla jo ahdasta! Ehdin jo suunnitella, että siirrän osan taimista puutarhahuoneelle, kun pitelee niin lämpimiä säitä, mutta säätietojen mukaan räntä ja pakkasyöt uhkaavat, joten jatketaan mieluummin ahtaudessa:)

Tricolor kevätsahramit ehtivät ensimmäisenä kukkaan!

Puutarhan ensimmäiset krookukset ponkaisivat suurella joukolla esiin ja nopeasti kukkaan! On ollut ihana työpäivän jälkeen kierrellä katselemassa krookusten ja  ja posliinihyasinttien kukkaryppäitä!! Vaikka en syksyllä istuttanut uusia krookuksen sipuleita, tuntuu, että ne ovat lisääntyneet huimasti, ihan kuin piristääkseen nuutunutta puutarhuria :D

Pickwickit raitoineen toisten joukossa.

Kultasahrami Cream Beauty lisääntyy mukavasti!

Vanhimmat kullankeltaiset ovat kukkineet samoilla paikoilla jo liki 30 vuotta!

Blue Pearl, nupulla hento vaaleansininen, aukenee helmenvaaleaksi.

Posliinihyasinttimatto peittää jänisten syömät kevätvihmat.

Jouluruusut kukkivat myös parhaillaan, ja ensimmäistä kertaa kukassa on myös punainen jouluruusu, ihanaa! Löysin penkistä myös kolme uutta jouluruusun tainta ja kolme talvella tilattua taimea on vielä odottelemassa istuttamista. Jos nämä alkavat viihtyä metsäpuutarhassa, niin siirtelen uudet taimet sinne. Viimeksi kun kävimme mökillä, oli metsäpuutarha vielä kokonaan lumen peitossa.

Dark Red -jouluruusu 

Kevätkiurunkannukset ovat myös levinneet mukavasti. Niiden hassut mukulat ovat pintamullassa ja kesän mittaan saattavat penkkiä myllätessä joutua kauemmas muista yksilöistä. Niinpä uusia mättäitä löytyy sieltä sun täältä. Eipä haittaa, vielä on kovin paljasta kukkapenkeissä!

Kaivelin varastosta talvetuksessa olleita perennoja. Kärhöt hengissä, samoin runkoruusut ja lankaköynnökset sekä koristeheinät. Mutta viime kesäinen pinkki monsterihortensia uupui ja ei selvinnyt talven kylmyydessä. Aina ei vaan jaksa, yritetään tänä kesänä uudestaan, jos tulee jalohortensioita hankittua!

Lankaköynnöksiä ei ole tarvinnut vähään aikaan ostaa, vanhoista saa jakamalla ja oksia juurruttamalla helposti uusia.

Muutama vuosi on jäänyt muratti jakamatta, nyt ei ruukkuun enää mahdu muita!

Koska säissä lupaa niin takapakkia, niin laitanpa vielä kuvan kevätlapasista, jotka sain kudottua kun puutarhassa vielä vietettiin talviunta. Toivotaan, ettei näitä kuitenkaan enää tänä keväänä tarvitse käteen pukea! Vaikka onhan meillä muistoissa vappuja, jolloin villahousut on olleet tarpeen! :D

Mukavaa kevättä ja vappuviikonloppua!

Vihreää etsimässä

 

Kun puutarhahommat jäävät vähemmälle, ehtii harrastaa vaikka kutomista. Kokosin yhteen joitakin tämän talvikauden tuotoksia: 

 

Syksyllä yritin päästä eroon lankakerän lopuista ja neuloin pelkkiä raitasukkia. 

Syyslomaviikolla oli tulossa koululaisia mökille ja päätettiin pistää illan pimetessä valopiiloleikit pystyyn. 

Saunan jälkeen olikin sitten kiva vetäistä uudet villasukat jalkaan :)

Joululahjasukatkin ovat ehtineet olla jo kauan käytössä. Marimekon Räsymattokuosia meni joulupaketteihin ja yhdet jätin itsellenikin.

Kun kaikki vihreä tuntui katoavan sekä maisemista että mielestä, läksin Novitan myymälästä etsimään kadonnutta väriä! Syntyi ensin vihreät lapset ja sitten vihreät sukat, ja puikoilla on edelleen vihreää...

Pitsikuvioista tekee mieli ottaa välillä haasteita ja nyt löysin varsin mieluisan nimenkin; Novitan sukkalehden Dahlia - mallin, jonka on suunnitellut Sari Nordlund. Ohje oli tehty Novitan Venlalle, mutta minulla oli vihreää Nalle-lankaa jo hankittuna, niin sovelsin mallia siihen sopivaksi. 

Täällä talvi jatkuu, samoin mökillä nukkuu metsäpuutarha onnellisena kinosten alla - tai mistäpä sen tietäisin, vaikka siellä olisi myyrien pidot! Mutta ei ainakaan viime viikonloppuna päälle päin näkynyt häirinnän merkkejä :)

Palmuvehka jaettu ja vaihdettu uuteen multaan

sormi- eli siroliuska-aralia on helppohoitoinen ja sietää leikkausta.

Taimikasvatukset ovat edelleen alkamatta,  mutta muutama viherkasvi on saanut uutta multaa ympärilleen. Viherkasvien hoito on lähes pakkopullaa, joutuvat odottelemaan mullan vaihtoja useita vuosia. Nyt jaoin palmuvehkan, leikkasin sormiaralian matalammaksi ja vielä pitäisi posliinikukalle saada ravinteikas multa ja suurempi ruukku juurilleen.

Nautiskelen amarylliksen kauneudesta - lahjaksi saatu jouluamaryllis availi upean kukintonsa muutama viikko sitten. Leikkasin pitkäksi venähtäneen varren poikki ja laitoin maljakkoon. Pidän amarylliksestä enemmän leikko- kuin ruukkukukkana. Kun olen vienyt sen aina yöksi viileään, jatkaa se yhä komeaa kukkimistaan!

Mukavaa helmikuun jatkoa!

Puutarhavuosi 2022

Oikein hyvää alkanutta vuotta! 

Tuntuu, että elämässä moni asia menee blogin pitämisen edelle, vaikka samoja asioita tänne blogiinkin postailen. Koneen ääressä istuminen taitaa olla se haastavin osa. Joulunaikaan toki on paljon muutakin puuhaa ja kotona enemmän ihmisiä, eikä puutarhakaan jaksa aina kiinnostaa. 

Kevättä kohti!

Sain kuitenkin loppuvuodesta, marraskuun pimeiden viikkojen aikana useammankin haasteen ja arvasinkin, että vastaaminen niihin venyisi. Joulu on nyt vietetty ja perusarki alkanut. On taas aikaa miettiä tulevaa kasvukautta. Mikäs sen parempaa, kuin aloittaa muistelemalla mennyttä puutarhavuotta. Sain haasteen Betweeniltä Rikkaruohoelämää -blogista, kiitos siitä. Kiitos myös Minnalle Hiidenkiven puutarhassa -blogista, joka aikoinaan on haasteen alkuun laittanut.

Vähän kyllä mietin, että vastaanko haasteeseen lainkaan, sillä viime vuosi ei ollut ihan parhaimpia. Tulossa ei siis ole mikään ilopäivitys!  Kunhan kesä taas koittaa, jatkunee samat haasteet ja mieliharmit.. Mutta ylä- ja alamäkeähän tämä lienee koko elämä. Nyt siis peruutetaan puutarhavuoteen 2022 ja haastevastauksiin:

Kärhökaarien väki hoiti melko hyvin itse itsensä, ei rasittanut puutarhuria.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä

b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia

c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja

d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Tähän ikään ja näihin puutarhavuosiin on tullut kokeiltua kaikenlaista, mutta ehkäpä laiskuus oli enemmin läsnä. Omaan puutarhaani en hankkinut ainuttakaan uutta kasvia ja metsäpuutarhaan siirtelin sinne sopivia omasta puutarhastani. Samalla opettelin luopumista, joka on väistämättä edessä. Yhdestä puutarhasta on luovuttava ja sehän on tuo kauimmin minulla ollut omin käsin rakennettu. Maailmantilanne, sähkötilanne, ajan rajallisuus ja ikäkin vaativat ratkaisuja, joista en pidä, mutta vaihtoehtoja on kovin vähän.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

a. Tarkasti

b. Ai missä?

c. Suunnilleen kyllä

d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Talvella jo päätin, että nyt rakentelen metsäpuutarhaa matalalla budjetilla ja pihapiirit saavat odotella...

Syksyllä 2021 ostettu alekärhö Samarita Joe aloitti upean kukintansa varhain. 

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei

b. Yksi

c. Muutamia

d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Ennemminkin sieltä lähti kasveja :D. Koko kesänä en käynyt puutarhamyymälöissä, muutamat kesäkukatkin ostin pikku taimina, suurimman osan kasvatin siemenestä tai talvetin.  Metsäpuutarhan uudet kasvit siirsin siis omilta pihoiltani ja osa niistäkin on jakotaimia. Täytyy ensin varmistella, onko paikka ylipäänsä sellainen, että siellä puutarhakasvit viihtyvät. Syksyllä kävin Hankkijan loppualessa ja sieltä ostin muutaman perennan, jotka odottavat lopullista istuttamista valepenkissä. Joukossa mm. tähtimagnolia, jonka kestävyys on arvoitus, mutta eipä hintakaan päätä huimannut :)

4. Menetitkö kasveja?

a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.

b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.

c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.

d. Älä edes kysy, kuinka monta!

Metsäpuutarhan uusista alppiruusun taimista muutama voi huonosti, mutta kokonaan en niitäkään vielä menettänyt. katsotaan sitten tänä keväänä, ovatko edelleen hengissä. Kesäkukkien kasvattajana olen surkea; ei tullut leikkokukkamassoja, joista olisi voinut kimppuja rakentaa, ei myöskään kuivakukkia kranssiaskarteluihin. Onneksi on niitä toisten puutarhoja, joissa kasvatetaan minulta puuttuvia.

Raivasin syksyllä tilaa, jotta sain siirrettyä jouluruusun, pensasmustikat ja muutaman angervon toiselle  pihalle.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Nyt haluaisin vain pitää puutarhani! Ja pikkuhiljaa siirtelen säilyttämisen arvoisia toisiin paikkoihin, moneen kasviin sisältyy kuitenkin paljon tunteita ja ei niistä voi vaan luopua. Tulevaisuudessa on taas uusia haaveita, niillä mennään eteenpäin.

Tätä rehevyyttä tulee vielä ikävä!

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?

a. Sää

b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

Kyllä se on tuo luopumisen päätös ja sen mukana kulkevat tunteet. Sään vaihtelut olen jo unohtanut, mökillä rakennettiin kyllä helteessä uutta katettua terassia, joka sinällään on ihana ja muistamisen arvoinen. Keskellä kesää teki tietokone tiltin ja se saatiin toimimaan vain palaamalla tehdasasetuksiin. Osa kuvista oli varmuuskopioimatta, joten mm. pioniaika on ikuistettu vain puhelimeen. Sekös myös lisäsi kesän harmia!

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Nyt ei tosiaan ollut suuria saavutuksia, mutta puuhasin etenkin loppukesästä metsäpuutarhan kimpussa. Sinne on kätketty kotipihalta tuotuja perennoja, joiden kasvuun lähtöä saan jännittää tulevana kasvukautena.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Niitä ei vaan ollut, jos ei oteta lukuun isoilla aleprosenteilla tehtyjä syksyn ostoksia. Mutta parhaus selvinnee vasta tulevaisuudessa, kun nähdään, lähtevätkö kasvit kasvuun. Vanhoilla puutarhakoneilla ja kalusteilla mentiin viime kausi.

Safiirihortensian kokeilu tuotti tulosta 3. vuoden jälkeen; palkitsi muutamalla kukinnolla!

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!

b. Ehkä...

c. Aivan liian monta!

d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

Loppukesän alehankinnat ovat aina riskejä ja kokeiluja, virheet paljastuvat ehkä seuraavana vuonna. Edellisenä syksynä tein samalla tavalla alelöytöjä lähinnä metsäpuutarhaan. Niiden kasvien vointi oli pääosin hyvä ja osa suorastaan kukoisti!

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Edellisenä vuonna hankitut pensasmustikat jaksoivat heti tehdä muutaman herkkumarjan, vaikka alun perin hankin kasvit niiden hienon syysvärin vuoksi. Nyt mustikkapensaat on jo siirretty toiseen puutarhaan, joten niiden voinnista ja sadosta ei enää voi olla varma, viihtyvätkö uudessa kodissaan yhtä hyvin. Toivottavasti!

Vaikka sanoin, ettei siemenkylvöt oikein onnistuneet, niin toki joukossa oli ilonaihettakin. Vanhojen luottokasvien lisäksi koristeporkkana Dara kasvatti vahvat kukinnot, joista riitti useampaan kimppuun. Kesäleimu kukki iloisesti kaiken kesää, samoin kerratut petuniat.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Kuivakukkien kanssa kävi tosi heikosti, osa oli esikasvatettuja, osan kylvin suoraan kasvilavaan. Mutta ehkäpä kastelu oli epätasaista tai ei vaan aika riittänyt. Daaliatkin olivat pienoinen pettymys, ostin kevättalvella muutaman uuden juurakonkin, mutta kaikkiaan kukinta oli normaalia heikompaa. Aiemmin olisin harmitellut kovasti, nyt en tuota jaksanut kummemmin murehtia.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

a. Kasveihin

b. Kiviin / Kiveyksiin

c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...

d. Puutarhamatkailuun

Multakuormaan, jotta sain siirrettäville kasveille kasvualustaa. 14 kuutiota on valmiina ensi kevääksi, ainoastaan istutusalueet puuttuvat - siis ihan pieni, mitätön pulma! :-D

Hyvästelenkö jo ensi kesänä Flammentanzin?

13. Mitä opit?

Ehkä sietämään muutosta, opettelen edelleen luopumista... Kysehän ei ole pelkästään puutarhasta.

Uusi puutarhavuosi siintää jo mielessä!

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...

a. Suurin suunnitelmin?

b. Kunnianhimoisin odotuksin?

c. Kauhunsekaisin tuntein? 

d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Jossain määrin kauhua ja kysymysmerkkejä, epätietoisuutta ja ärtyisyyttä, jos muutto on piankin edessä. Mutta onhan minulla niitä muita pihoja ja puutarhoja, joissa sitten ollaan enemmän into pinkeänä ja suurin suunnitelmin - toivottavasti!

Rhapsody in Blue

Mietin tässä vastauksia kerrattuani, että julkaisenko sittenkään tätä, koska ei ole minun tapaistani kirjoittaa ja kertoa murheistani. Edelleen saan kaivaa ja kuopsuttaa, kitkeä ja kastella ja nauttia puutarhassa puhailuista, miksi edes murehdin!?  Meillä kaikilla on omat taakkamme, mutta on mukavampi lueskella iloisia tapahtumia ja onnistumisia. Toisaalta ei aina vaan voi onnistua, senkin kertominen voi auttaa, kun jakaa harmituksensa muiden kanssa. Niinpä tässä tämä "Haaveet kaatuu - puutarhavuosikatsaus". 

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.

2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).

3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Tämä haaste on kierrellyt koko loppuvuoden ja itse kun olen ollut poissa, niin uskon, että kaikki halukkaat ovat jo haasteeseen vastanneet. Mutta tässähän tämä on edelleen otettavissa, jos et vielä ole omaa puutarhavuotta 2022 käynyt läpi.

Dara

Oikein hyvää Loppiaista ja tammikuun jatkoa! Osa teistä jo rapistelee multa- ja siemenpussukoita, peukut onnistumisille!