Vaihtelua arkeen tai tunnelmasta toiseen!

Maanantaina töiden jälkeen pihalla numero 2; Omenapuut hurmaavassa kukassa - myös aidan takana naapurissa, joten tunnelma oli kuin Astrid Lindgrenin lastenkirjoissa! Pihalla on valkeakuulas ja kaneli, vanhoja puita, jotka jaksavat kukkia ylettömästi aina, kun muuallakin on hyvä omenavuosi tulossa.

Samaisella pihalla kukkivat myös kirsikat `Arttula´ ja `Pohjolan Helmi´ ja samassa seurassa uusin tulokas kirsikkaluumu, joka nimestään huolimatta ei ole kirsikka vaan luumu. Kaikki kolme ovat vasta uusia tulokkaita ja kahdesta viime mainitusta ei olla saatu vielä maistiaisia.

 

Parhaassa kukassa ovat myös tulppaanit, vanhat ja uudet. Nimet iloisesti hukassa, joukossa ainakin `Carnaval de Rio´.

 

Sähäkkä `Verandi´ on uusi tulokas

 

Kukkapenkkien multa ja nurmikko on täynnään omenankukkien terälehtiä! Ja aikamoinen pörinä kävi myös oksistossa. Eiköhän se ole taas omenavuosi tiedossa! Taustalla näkyvä rautatienomenapuu ei tänä vuonna ollut parhaimmassa kukassaan, kiitos talvivieraiden - jänisten! Etualalla taas valtavat pionipuskat odottelevat vuoroaan. Kaivoin muutaman pois, kun penkissä ei pionien jälkeen kuki mitään ennen syksyä, ja silloinkin vain yhdessä kulmassa syysleimuja. Daalioita kun on valtavasti, laitoin niitä tilalle. Eiväthän nekään kuki ennen syksyä, mutta sitten on penkissä runsaammin väriä.

 

 

Tiistaina pihalla nro 1; siellä onkin lemmikkien aika meneillään! Kukkapenkkien tyhjät kohdat ja reunukset on usean aiemman vuoden tapaan täyttäneet ihanat, vaaleansiniset lemmikit! Muutoin pihalla ei vihreää ja valkoista lukuunottamatta juurikaan muita värejä näy. Täällä tulppaanien aika alkaa olla ohi. Keskellä pihaa oleva ruskea möhkäle kuuluu purppuraheisangervo Diabololle. Hetken vielä kuin risukasa, pian valkoisten kukkien peitossa. paikka ei ole nyt paras, kun muualla on jo aivan vihreää. Toki ei diabolon edessä oleva atsaleakaan vielä kovin kauniilta näytä, mutta nuput lupaavat hyvää!

Nappisilmäinen Morsiusleinikki viihtyy lemmikkien seurassa.

Ilokseni on arovuokko vihdoin alkanut leviämään enkä ole vielä huolissani, saanko pidettyä sen kurissa. Tähtiputkien kanssa ollaan jo riskialueilla, niin paljon on siementaimia ympäri pihaa! Huomasin kuitenkin, että niitä on helpompi poistaa, kun antaa ensin taimien kasvaa kookkaammiksi. Ihan pienet tuntuvat katkeavan ja juuri jää maahan. Isommasta saa hyvän otteen ja koko taimi nousee ylös, etenkin, kun maa on nyt kosteaa. Nurmikon leikkaus on taas jokaviikkoista, kasvuvauhti mahdoton! Samalla kasvavat myös voikukat, kortteet ja vuohenputket kiivaalla vauhdilla. Kitketään, jos ehditään.

Valkoinen pikkusydänkin on lemmikkien kaveri

 

 

Kukintavuorossa on myös tiarella `Pink Skyrocket´. Sillekin sopii ystäväksi lemmikki - no kellepä sitten ei! Iltahämärissä piha on tällä hetkellä uskomattoman kaunis! Lemmikin sininen väri kulkee istutuksesta toiseen kuin sinisenä kulkeva joki. Kuitenkin lempeästi ja kiireettä, poimien matkaansa valkoisia kukkapyörteitä. Musiikkina mustarastaiden ja pikkulintujen iltakonsertit <3 Rakastan niin tätä pihapiiriä!

Ja sitten taas tunnelmasta toiseen. Torstaina pihalla nro 2; vanhanajan  maalaisromantiikkaa hakemassa ;D Punaisen piharakennuksen seinustalla kukkivat perinteiset syreenit ja pian myös juhannuusruusu.

Kiersin katsastamassa hyvävointiset kärhöt, pelargoniat ja viiniköynnöksen, jossa muuten on erittäin runsaasti kukkanuppuja! Istuttelin viimeisiä daalioita ja kesäkukkien taimia. Tänä vuonna tuli ihan liikaa taimia, ei meinaa löytyä kaikille paikkoja. Ja daalioita on jo jaettu ystäville ja mökille matkaa suuri joukko kesäkukkia! Sateisista päivistä huolimatta ei valtaisaa kotilojoukkoakaan olle vielä kohdattu, vain yksittäisiä matkaajia, joille olemme tarjonneet nopean kyydin eteenpäin!

 

 

Ei ole elämä yksitoikkoista, se on joskus jopa aika ihanaa :) 

Toivon sitä samaa myös sinulle!