Lämmintä ystävälle, tai ihan vaan itselle!

 Ystävänpäivä sattuu meillä talven keskelle, kylmään pakkaseen tai räntälumen keleille. Niin tai näin, silloin on villasukka-aika! 

Omat kutomiseni ovat pitkälti sukkaa ja lapasta, omaan ja lähimmäisten käyttöön. Kaikkea ei muista kuvata, etenkään joulun alla. Eikä toki ole tarpeenkaan. 

 

Jämälangoista ja inspiraation viemänä syntyy suurin osa tuotoksista, mutta on minulla muutama kirjakin, josta opettelen tekemään ohjeen mukaan. Pitsineuleet ovat erityinen haasteen paikka, mutta on tänä päivänä niin upeita kirjoneuleita, etten niiden tekemistä edes harkitse. Oikein naurattaa, kuinka paljon olisinkaan saanut neulottua, jos en jokaista sukkaa ainakin kerran jostakin kohtaa pura :-D

Pitkävartisia sydänsukkia aloin tehdä ihan ystävänpäivä mielessä. Niissä on elementtejä Anelma Kervisen lanseeraamista Anelmaisista, mutta valmista mallia ei minulla ollut.

 

Merja Ojanperän Haiku sukat olivatkin suhteellisen helppo malli, väri vaan ei miellytä omaa silmää, mutta olen joskus saanut ison erän tuota turkoosia Nallelankaa, joten sillä oli hyvä harjoitella. Olen itse villasukkien suurkuluttaja, syksystä kevääseen on kotona aina villasukat jalassa. Työkenkiin en niitä tunge, mutta ollaan paljon mökilläkin ja siellähän villasukat ovat ihan ehdottomat tällaiselle vilukissalle.

 

Nilkkaan tuleva sydämen muotoinen pitsikuvio oli myös nopea neuloa. Yksivärisessä langassa kuvio olisi tullut paremmin esille, mutta kun tätäkin raitalankaa oli juuri sopivasti, niin tulipa taas yksi harjoituspari, eiköhän ne jollekin kelpaa. Luulin tietäväni, mistä löysin ohjeen, mutta enpäs vaan löytänytkään enää. Jos tunnistat kuvion, niin vinkkaa minullekin :D

 

 

Muutamat miesten käsiin sopivat lapasetkin tuli alkuvuodesta kudottua, onhan noita miehiä tässäkin suvussa. Lapaset ovat itselle mieluiset talvikäsineet, en taida yksiäkään rukkasia edes omistaa. Kahdet lapaset päällekkäin ja kyllä tarkenee :)

 

Alkutalvesta olen saanut myös pari pipoa neulottua. Myssyjen tekoa olen vieroksunut, mutta nyt päätin kokeilla vähän eri mallisia pipoja ihan omaan käyttöön. Vaalean siniseen tein perinteisen tähtikuvion ja tummempi on Novitan Sydänkuvioitu neulepipo (ei muuten näytä sydänkuvioilta vaikka nimi niin sanoo). Muuten ovat molemmat ihan ok, mutta villalanka on vaan niin kutittavaa. En ole muutenkaan oikein päähine ihminen, mutta omiin kutomiini on ehkä kehiteltävä ohut vuorikangas, jos mielin niitä käyttää. 

 

 

 Pipo on ollut tarpeen, kun on pitänyt olla pää kylmänä. Olen nimittäin saanut tavallaan ylennyksen lumityöhommissa; kolme viikonloppua on mennyt vahvasti kolan varressa ja kahtena viimeisenä olen keikkunut katolla! Lapsuuden kotini on lähes tasakattoinen ja sieltä joutuu joka talvi kolaamaan jossain vaiheessa lumet pois.Viime vuonna olin mukana kattotalkoissa ja nyt oli taas se aika. Menneenä viikonloppuna olimme mökkirakennusten kattoja puhdistamassa. Ei siis edelleenkään ole kylvöpuuhia aloitettu.

 

 

Ystävänpäivä ehti jo viime tunneille, mutta eikös ystävät ole ja pysy ilman erityistä päivääkin. <3