Tässä tää nyt oli!

 Kesä nimittäin. Kun ensimmäinen pakkasyö on takana, ei enää mitään ole tehtävissä - puutarhan ulkoinen asu muuttuu radikaalisti. 

 

 Vaikkei enää aikoihin ole ollut kukkaloistoa, on silti ollut hiljaa etenevä syksy ja puutarhan vihreys vielä voimissaan. Lehtien vähitellen kellastuessa muuttuvat värisävyt, mutta vieläkin kookkaat perennat kukoistivat ja yrittivät avata nuppujaan.

Mutta perjantain ja lauantain välinen yö teki kerralla selvää yli metrin korkuisista kosmoskukkien rivistöstä ja valtaisista daaliapuskista. Onneksi aavistin ja poimin suurimman osan kukkasista maljakkoon.

 

Myös pelargoniat on nyt syytä siirtää lämpimämpään paikkaan kuin puutarhahuone tai lasiveranta. "Ei vielä kellariin!" ne huutavat! Kukkia ja nuppuja olisi pitkäksi aikaa, mutta sisällä lämpimässä eivät pelargoniat oikein viihdy ja jaksa jatkaa kukkimistaan. Osan jätän viileämpiin huoneisiin ja osa joutuu armotta kellarin hyllylle.

 

 

Kun lauantaina katkoin kurjan näköisiä perennoja, oli kuitenkin iloinen mieli.Tuli enemmän valoa ja ilmaa, tavallaan rauhoittavaa, kun kasvirunsaus hetkeksi katoaa ja pihapiiri avartuu.

 

Kun oli poutapäivä, saimme mukavasti siirrettyä kasvirojut kompostiin. Samalla jatkoimme kurtturuusujen hävitystä ja veimme sekä ruusujuurakoita että muitakin kesän mittaan karsittuja pensaita ja oksia risunkeräykseen. Kameraa en joutanut ulkoiluttamaan:) Perennanvarsia olen katkonut sitä mukaa, kun ovat ruskettuneet, mutta edelleen on valtavasti mm. syysleimuja vihreänä. On varmasti viisasta jättää kasveja maatumaan penkkien päälle, mutta minä jatkan omaan vanhaan malliini: siivoan syksyllä niin paljon kuin mahdollista, ovat poissa keväästä. Kompostoitukoot ensin ja vasta sitten levittelen maata rikastuttamaan. 

Ensi viikolla vietän muutaman lomapäivän, sadetta lupailee, joten katson päivä kerrallaan, minkälaisia puuhia eteen sattuu. Tehtävälista rakentuu fiiliksen mukaan, voi olla, että lista jää kovin lyhyeksi:)

Hyvää syksyn jatkoa ja syyspuuhia kaikille!