Sekalainen seurakunta

Tänään meilläpäin on ollut ihan mainio pihapuuhailupäivä. Haravointia ja siistimistä linnunlaulua kuunnellen. Mutta väriä pihamaalta löytyy vieläkin vain pikkuriikkisen verran.

Sisällä väritys on vieläkin pelkistetympää - vihreä valtaa alaa.Taimipöydällä asustelee sen seitsemää sorttia, hitaasti lämpenevää, korkealle kurkottavaa, varresta venyvää, ujoa, sekä rohkeaa kasvajaa. 

Jo tammikuussa aloittelin ensimmäisten kylvöjen kanssa, silloin multaan pääsivät mm. ritarinkannuksen siemenet, omista kasveista otetut. Itivät tosi nopeasti, mutta sitten alkoivat jurottaa paikoillaan. Suurin osa on selvinnyt tähän astisesta elämästään, ja nyt alkaa olla merkkejä todellisesta kasvusta:)

Ahkeraliisat, nuo jokavuotiset kesäkukat lähtivät myös hyvään kasvuun, mutta eihän niistä vielä kukkalaatikon kaunottariksi ole. Silti niihin luotan, kukkivat kyllä ennen halloja:)

Samettiruusuista olisin halunnut kermanvalkoisia isosamettiruusuja, mutta usean epäonnistuneen kylvön jälkeen en ole enää varma, minkä värisiä ja kokoisia on hengissä.. ei haittaa, kaikki kelpaavat:)

Omista punapäivänhatuista kasvoi muutama taimi, edellisetkin on siemenestä kasvatettuja, joten kyllä ne ajastaan kasvavat...

Tomaatteja olisi ollut ihan tarpeeksi, mutta kokeilunhalu iski, viipaloin kaupan pienen kirsikkatomaatin ja laitoin siemenet multaan, taisivat itää jok`ikinen, mihin mie jouvun niijen kanssa!!

Paprikoita kylvin maltillisesti, ja maltillisesti kasvoikin kokonaista yksi - no meillä ei paprika ole ihan suosikkivihannes, joten olkoon, kukkiahan minä pääasiassa kasvattelenkin:)

Kosmoskukkia oli kolmea eri väriä, niiden selviytymistarina jää muutaman varaan, ja kesällä jännitän, minkä värisiä sieltä aukeaa... Kylvän kyllä varmaan lisää suoraan maahan...

Verbascumeja, tulikukkia haluan kiihkeästi! Kahdesta eri pussista on tehty kylvöt, molemmista on tulossa taimia, kiva, siitä olen iloinen!

Jaloakileijojakin tulee hissukseen muutamia.. en kovin montaa kylvänytkään, riittäköön tällä erää.

Sinivaleunikkojen kanssa taisin epäonnistua täysin. Iloitsin yhden pikkuruisen piipon vuoksi pitkään, mutta ostettuani viimeisen taimen puutarhamessuilta eräältä taimistolta, totesin, että ehkä kasvattelenkin ihan jotain muuta kuin sinivaleunikkoa, ei näytä samalta taimelta:(

Latva-artisokat itivät nopeasti, sirkkalehdet olivat suuret ja tanakat, kunnes alkoi nopea nuutuminen, yksi toisensa jälkeen kuoli. Koska edessäpäin oli vielä monta taimikylvöä, jätin leikin niiden kanssa sikseen:(

Muitakin epäonnistumisia on tullut vastaan, jopa niin, että koko siemenpussillinen on jäänyt itämättä tai pienenpienet taimet ovat kokeneet joukkokuoleman. Harmittaa, mutta aina ei voi onnistua. Syitä voi arvailla, mutta ei kannata jäädä liiaksi suremaan. Ostetaan kaupasta valmiit taimet, tai yritetään ensi vuonna uudestaan:)

Takaisin pihalle, hurjia pilviä taivaalla, sataakohan sittenkin kohta räntää? Talvisen kaunis punatulkkuparvi on piipahtanut pihapiiriin, kiva, siinä ainakin on väriä maisemaan:)

Odotellaan ja uskotaan, että lämpö lähenee hellimään meitä pian!