Kaaret ja seipäät kukkivat!

Viime kesänä odottelin turhaan monen kärhön kukkimista, tai ylipäänsä kasvamista.

Loistokärhö `Blue Angel´

Osa edellisenä vuonna istutetuista ei edes vaivautunut nousemaan maasta, ja vaikka en kaivanut vanhaa juurakkoa pois, istutin viereen joko uuden kärhön tai köynnösruusun.

 Olisiko viime kesän sateilla ollut merkitystä, kärhöt kun pitävät vedestä, vai oliko  nyt riittävästi lunta talvisuojana?  Varmasti molemmilla.

 Nyt köynnöskaaret kuitenkin näyttävät jo enemmän siltä, mitä varten ne pihalle on aseteltu.

Kirjanpitoihmisenä olen surkea! Yritän tallentaa ja merkitä puutarhakirjaani ostetut taimet ja mihin paikkaan ne pääsevät kasvamaan. Mutta siirtelen niitä ja jos kasvuunlähtö ei alakaan, pääsee tilalle joku toinen.

 

Sekä yllä- että alla on siis sellaiset kärhöt, joiden nimilappu on kadonnut ja nimistä en ole varma, en lähde edes arvailemaan. Jos luulet tuntevasi jommankumman, laita vaan kommentti, otan tiedon ilolla vastaan.

 

Lintulautapenkin katseenvangitsija on eittämättä tänäkin vuonna Loistokärhö `Ville de Lyon´.

`Ville de Lyon´

`Ville´ kukkii myös metallikaaressa kurkottaen vauhdikkaimpana jo kaaren päälle!

 

Heinäseipäät ovat oiva kärhöjen kiipeilypuu. Vanhimmat `Jackmanii´ ja `Hagley Hybrid´ jalokärhöni ovat kivunneet niitä pitkin jo monta vuotta, Hagley tosin melko vaatimattomasti. Viime kesä oli niidenkin kukinnan osalta surkein, nyt ollaan paremmassa vauhdissa! Kauneimmin Jacmanii kukki seitsemän vuotta sitten juuri tänään, kun oli tyttäreni rippipäivä ja samalla myös hänen syntymäpäivänsä. Silloin nuo heinäseipäät peittyivät sinisen kukkameren alle!

Seinänviertä koristaa myös vanha kärhö, nimestä en tiedä, olisiko jokin viinikärhö, koska kukinta sekä lehdistö on pienempää kuin Jacmaniilla, muuten ovat melko samannäköisiä.

 

Tiukukärhö ´Arabella´ kiipeilee päätypihan penkissä. Se ei tartu juurikaan kiinni kärhöillään, vaan vaatii apua pysyäkseen näkyvillä.

Tiukikärhö `Arabella´

Arabellan kaverina Loistokärhö `Mrs Cholmondeley`

 

Toisella pihalla ei ole kaaria kärhöille tueksi. Sen sijaan sieltä löytyy vanhoja omenapuita ja heinäseiväsaidanne, jossa voi myös kiipeillä.

Tämän kärhön nimi on myös kadonnut. Sen kukat eivät ole kovin suuret, mutta hauskasti poimuttuneet. Väri vaihtuu lähes punalilasta vaaleaan violetinsiniseen.

Kelloköynnöksessä - joita on useammassa paikassa, on myös näkyvissä jo monta  nuppua, ihanaa!!

 Vielä hetki lomaa, mutta vaikka minä nautin lämmöstä, janoavat kasvit vettä! Toivon sateita, mutta en rakeita ja rankkasateita - voisiko tämän haaveen toteuttaaa?!

Mukavaa viikkoa kaikille!