Kiitollisuushaaste

Sain jo heinäkuussa Puutarhaihmisen kiitollisuushasteen Betweeniltä, Rikkaruohoelämää-blogista. En ole sitä unohtanut, mutta aika on jotenkin vain kulunut ja postaukselle ei ole ollut sopivaa aikaa. Nyt kun kesä hiljenee, voi miettiä niitä asioita, joista puutarhaan hurahtanut voi iloita ja olla kiitollinen. 

Kesällä tulee oleskeltua puutarhassa joka päivä ja pienet hetket jo saavat aikaan ilon ja kiitollisuuden tunteen. Nyt syksyllä ajattelen enemmänkin kokonaisuutena tätä puutarhaelämää ja sen tuomia ilon aiheita.

Säännöt tähän haasteeseen kuuluvat: Pidä 7 päivän ajan puutarha-aiheista kiitollisuuspäiväkirjaa ja tee siitä postaus. Kerro postauksessasi, kuka sinut haastoi ja haasta kolme tai useampia puutarhaihmisiä mukaan haasteeseen.

1.Päivä

Ihmiset ympärilläni:

Olen saanut perinnöksi rakkauden luontoon, kukkasiin, puutarhanhoitoon. Olen niin kiitollinen vanhempieni ja isäni äidin, mammani innosta hoitaa puutarhaa ja liikkua luonnossa, kasvattaa kukkasia ja hyötykasveja sekä marjastaa luonnonantimia. Kaikki se on annettu minulle jo lapsena ja siitä en luovu. Omat lapseni eivät ole samassa määrin puutarhanhoitoon ja marjastamiseen innostuneet, mutta he tietävät äitinsä innon, arvostavat luonnon ja puutarhan antimia ja ilman heitä en olisi myöskään tätä blogiani saanut perustettua. Eikä sovi vähätellä lähellä olevaa ihmistä, jonka kanssa meillä on samanlainen suhde  luontoon ja minulla on hänen täysi tukensa puutarhahulluuteeni:)

2.Päivä

Paikka, jossa toteuttaa itseään:
 Ilman omaa pihaa minun olisi vaikeampaa toteuttaa puutarhahaaveitani. Kotipiha alkaakin olla jo täyteen kaivettu ja istutettu. Kiitollinen olen myös vanhempieni mökkipihasta, jossa ei niinkään istutusten määrä päätä huimaa, mutta luonnon kauneudesta saa nauttia mielin määrin. Ja onhan minulla Piha nro 2, jossa sijaitsee kesän Helmi, Puutarhahuone!Ei voi muuta kuin olla tästä kaikesta kiitollinen!

3.Päivä

Puutarhahuone:

Kun jokin haave toteutuu, se tunne on  huikea! Aikoinaan alkaessani haaveilla omasta kasvihuoneesta tai paikasta, jossa viiniköynnös saisi kasvaa ja jossa voisi fiilistellä sekä kesällä että hämärtyvissä syyspäivissä, en vielä silloin uskonut, että eräänä päivänä se unelma puutarhahuoneen muodossa olisi pihallamme. Olen kiitollinen, että mieheni koki tuon haaveen merkittävyyden ja rakensi sen meille!

4.Päivä

 Vuodenajat:

Olen kiitollinen, että asun Suomessa. Siitä voi olla kiitollinen niin miljoonasta syystä, mutta jotta en kirjoittaisi tästä romaania, pitäydyn puutarhaan. Vuodenaikojen vaihtelut meidän leveysasteilla ja luonnossamme ovat jotakin huikeaa ja ihanaa. Vaikka synkkä syksy ja paukkuvat pakkaset eivät aina ilahdutakaan, tuovat ne kontrastin ihanalle kevään tulolle, kasvien heräämiselle. Kesän vihreys, kypsyminen ja lopulta syksyn värit ja luonnon lepokausi ovat sitä mistä minä pidän. Olen myös talvi-ihminen, joten ensi lumi, kauniit talvipäivät ja valkoiset hanget ovat myös ilonaiheita! 

5.Päivä

Kukkasten kauneus ja moninaisuus:

Parasta puutarhassa ovat kukkaset, niitä ilman ei voi olla! Voin luopua hyötykasveista, mutta kukkasten joka keväinen kukkanuppujen avautuminen ja kaiken kesää runsastuva värien kirjo on se, joka tuottaa minulle iloa ja josta olen kiitollinen. Se kasvun ihme ja toinen toistaan kauniimmat kukkaset ovat suuren ihmettelyn aihe!

6.Päivä

Onnistumisen ilo:

Jotta voit kokea haasteita ja sen kautta onnistumisen iloa, voit puutarhaharrastuksessasi tehdä jotain uutta; yrittää siemenkylvöjä, hankkia harvinaisuuksia, talvettaa kesäkukkia, jakaa, perustaa uusia istutusalueita...Kiitollisuus syntyy siitä, että sinulla on piha,jossa on tilaa, kellari, jossa voit talvettaa, blogiystäviä, joilta saat neuvoja. Myös yritys ja erehdys kuuluu puutarhanhoitoon.

7.Päivä

Jaksaminen:

Puutarhatyöt ovat usein fyysisesti raskaita, siksi olen kiitollinen että terveyteni vuoksi voin totetuttaa näitä puuhia. Savisella pihalla lapioiminen on rankkaa ja uutta multaa tarvitaan muokkaukseen. Kun on monta istutusaluetta, on myös kitkemistä runsaasti, nurmikko vaatii leikkausta viikoittain... Mutta puutarhanhoito on myös terapiaa, vie ajatukset pois arjen työstä, murheet ja ikävät asiat lieventyvät maata lapioidessa. Ajatukset myös virtaavat kasvien kanssa puuhaillessa, joskus kokonainen ongelma ratkeaa, kun saat miettimisaikaa puutarhapuuhissa.

Haaste pistää ihmisen miettimään, miksi teen tätä puuhaa, mikä tosiaan on se asia, mistä voin olla kiitollinen omistaessani puutarhan tai saadessani touhuta siellä yksin tai yhdessä perheeni kanssa.  Kiitollisuuspäiväkirja yleensäkin elämässä on hyvä tapa osoittaa itselleen, että on paljon positiivisia asioita, joka päivälle jotakin! Ehkäpä alkuperäinen idea oli poima jokaisesta päivästä vaikkapa se yksi pieni asia, josta kiittää, mutta minä vastasin haasteeseen näin.

Tämä haaste on tainnut kiertää jo pitkään täällä blogimaailmassa, enpä tiedä, kuka teistä ei olisi sitä vielä saanut.. Laitanpa kuitenkin eteenpäin ja haastan

Pikkuinen Puutarhani -blogista Sametti Hortensian
Puutarhassa -blogista Marian ja
 Anun puutarha -blogista Pionin

Toki kuka vaan voi tämän haasteen ottaa vastaan, jos tuntee kiitollisuutta ja haluaa kirjoittaa siitä.