Muutamia viikkoja sitten kävin kahdella puutarha-alan ammattilaisen luennolla. Sekä puutarhatoimittaja, hortonomi Paula Ritanen-Närhin luennosta että viheraluemastari, kuvataiteilija Merja Naroman luennosta voit lukea lisää täältä (klik).
Katsellessani kuvia kauniista pihoista sekä Paulan että Merjan kerronnasta, minkälaiseksi kukin puutarhuri ympärillä olevan pihapiirin ja luonnon muokkaa, tulin samalla pohtineeksi omia ratkaisujani. Selailu edellisvuosien kuviin selventää itsellenikin, miksi meillä näyttää sellaiselta, kuin näyttää. Huomasin myös, että alan ammattilaiset puhuvat usein samoista asioista, ovatpa sitten trendejä tai käytännön syistä syntyviä ratkaisuja. Tässä muutama näkökulma meiltä, mukaillen ammattilaisten kertomaa, sen enempää erittelemättä, kumpi mitäkin vinkkejä antoi. Varoituksen sana: Nyt on pitkä postaus!
Kerroksellisuus ja lehtimuodot
Aina ei tarvitse olla värikylläistä kukintaa, vaan toisissa kohdin voi olla pelkkää vihreyttä, erilaisten lehtimuotojen kautta
tulevaa kauneutta. Metsän reunassa oleva piha antaa mahdollisuuden tehdä
myös palasen metsäpuutarhaa. Minun pihani maapohja on savea ja metsämaata, siis oivallinen maaperä sekä rehville perennoille että happamassa maassa kasvaville kasveille.
Paula Ritanen- Närhi kävi muutama kesä sitten kuvailemassa pihamaallani, etsien reheviä kuvakulmia. Tuosta jutusta voit käydä lukemassa täältä (klik).
Yllätyksellisyys, puutarhan jakaminen eri alueisiin.
Molemmat ammattilaiset antoivat vinkin rakentaa puutarha siten, ettei kaikki ole kerralla nähtävissä. Puutarhassa voi olla mutkittelevia polkuja, joista aukeaa uusia näkymiä eteenpäin kuljettaessa. Haaveissani olisi, että saisin pihastani niin vehreän, että kaikki ei näkyisi kertasilmäyksellä. Piha on pieni, mutta jo nyt joutuu kulkemaan köynnöskaarien alta ja kurkistamaan pensaiden taakse, jotta kaikki kukkivat paljastuvat. Keväisin piha on paljas, mutta pian puutarha rehevöityy ja piiloutuu katseilta.
Istutusalueiden rajaaminen.
Kuinka rajata pihan istutukset oli aiheena molempien puutarha-alan ammattilaisten luennossa. Siisti kukkapenkin reunus on ilo silmälle. Pyrin tuohon, aina ei vaan aika riitä. Kanttaaminen on yksi tapa rajata
istutusalueet. Uusin istutusalue on toisella pihallamme puutarhahuoneen edessä, siinä kukkapenkit rajoittuvat laattakäytävään, katsotaan, miten se tulee tulevaisuudessa toimimaan.
Nurmikon rajaaminen on työlästä, myönnetään! Kohopenkit meiltä puuttuvat molemmilta pihoilta. Niistä myös haaveilen, mutta tarvittaisiin sen verran suuria muutoksia kaikissa rajapinnoissa, että homma on jäänyt tekemättä. Rikkaruohoilla on taito löytää tiensä lähes jokaiseen mahdottomaankin paikkaan, joten kohopenkin reuna-alueet tulisi suojata huolella, samoin laattakäytävien välit. Rehevät ja riittävän tiivit istutusalueet estävät rikkaruohojen kasvun itse penkissä, mutta reuna-alueilla on eri tilanne.
Kerroksellisuus ja korkeuserot
Rinnetontti on haastava, mutta antaa miljoonia mahdollisuuksia. No, meillä on kaksi tasaista piha-aluetta, korkeuserot pitää rakentaa kasveilla. Suuria puita on poistettu, mutta tilalle on istutettu pienempiä, hedelmä- ja koristepuita, havukasveja. Kärhöt
ja muut kiipeilevät kasvit tuovat erilaista kauneutta, kaaria, obeliskeja ja pergoloita rakentamalla saat ohjailtua niitä ylöspäin. Kärhöt viihtyvät myös toisten kasvien seassa ottaen
niistä tukea ja muokkaavat puutarhaasi uudennäköiseksi. Kasvillisuudella rakennetut korkeuserot tekevät piha-alueesta ilmeikkään. Tätä aion lisätä
omassa puutarhassani, varsinkin kärhöt ovat suosikkejani. Havukasveja sekä pieniä lehtipuita meiltä jo löytyykin.
Levähdyspaikat
Pihan monimuotoisuutta lisäät rakentamalla pihallesi paikan, jossa voit viettää omaa aikaa, järjestää juhlia, kasvattaa herkkuja. Sekä Paula Ritanen-Närhi että Merja Naromaa ovat rakentaneet omille pihoilleen useita tiloja, joissa voi viettää omaa aikaa kasvien ympäröimänä. Merja kertoi omalla pihallaan olevan seitsemän oleskelualuetta, Paulallakin useampia. Aina ei tarvita seiniä ja kattoa, pergola, kasveista tehty maja tai katos riittävät. Piha näyttää eri suunnilta katsottuna aina erilaiselta, mieti sitä ja mieti, vosiko levähdyspaikkasi ollakin etupihalla tai pihan kauimmaisessa nurkkauksessa? Tässä on meillä tilaus muutokseen. Minulla on pihallani vain yksi terassi ja löytyy sieltä tuolikin omenapuun alta. Nyt silmäni hakeutuvat kukkapenkkien välissä olevaan aukkoon, johon voisi rakentaa muutaman tuolin kokoisen pation, nurmikko pois ja kivetys tilalle. Toisella pihalla istumapaikkoja on sentään useampia sekä haaveiden täyttymys, huvimaja-kasvihuone, jossa voi suunnitella uusia puutarhahaaveita:)
Puutarhan koristelu
Puutarhaan voi myös askarrella omin pikku kätösin uniikkia "taidetta", tai lisätä viihtyisyyttä hankkimalla sinne muutakin kaunista kuin kasvit. Tätä harrastan, mutta pitää muistaa maltti, ettei koristelu mene liiallisuuksiin!
Aistien puutarha.
Kukkien kauneus on minulle tärkeää, mutta ne saavat myös tuoksua! Onneksi en ole tuoksuallerginen, voin siis pitää puutarhassani liljoja, ruusuja ja jasmiinipensaita, joiden tuoksu täyttää puutarhan. Myös vesiaiheen tuottama solina ja veden kimallus auringossa tuovat kasvien lomaan jotakin eksoottista. Ilokseni molemmat piha-alueet rajoittuvat metsikköön, joissa mustarastaan huilukonsertto on joka iltaista kuultavaa!
Tätä näkymää odottelen, siihen ei mene kauankaan:)
Mukavaa, jos jaksoit loppuun asti, tämä oli tällaista omien ajatusten virtaa, mutta myös hyödynnettävissä kunkin omaan puutarhaan. Kiitos Paula Ritanen-Närhi ja Merja Naroma, vinkkienne ja matkojenne kautta oman puutarhani tiedostaminen selveni ja uusia suunnitelmia alkoi taas syntyä!
Mukavaa viikonloppua, toivotaan, että pian lämpenee!
