Sinivalkoisia kesämuistoja Itsenäisyyspäivään

Vietämme taas maamme syntymäpäivää. Viime vuoden suuret juhlat ovat ohitse, mutta kyllä sinivalkoinen Suomemme ansaitsee silti oman postauksensa.

Puutarhassani on muutaman vuoden vanha sinivalkoinen Suomi100 -kukkapenkki. Vaikka pidän väreistä ja pihan istutusalueet eivät ole kovin tiukasti väreillä rakennettuja, niin tähän penkkiin en salli muita kuin sinisenä tai valkoisena kukkivia kasveja.

Perennoita ja sipulikukkia sulassa sovussa. Pyrin siihen, että istutusalueessa kukkisi koko ajan joitakin kasveja. Keväällä aloittavat lumikellot, narsissit, hyasintit, kevätkurjenmiekat ja tulppaanit.

 

Toivottavasti keväiset kurjenmiekat leviävät  vuosien varrella laajemmaksi kasvustoksi, mutta ei ehkä kannata ottaa mallia lemmikeistä, jotka tekevät alkukesällä koko pihan vaaleansiniseksi. Toki se aika on yksi pihamaani kauneimmista!

Kurjenmiekkojen ja päivänkakkaroiden yhteiselo on juhannuksen tienoilla kaunis näky!

Samoin lemmikkien ja itse siemenestä kasvattamieni tulikukkien harmonia. Tulikukat kukkivat ensimmäistä kesää, katsotaan, kylväytyvätkö itsestään. Olivat kyllä pitkäikäisiä ja loppukesästä tekivät vielä uuden kukinnon.

Siniset pikkuruiset laukat ilahduttivat Suomi100 -penkissä keskikesällä!

Köynnöskaaressa kasvaa Mantsuriankärhö, se on istettu siihen ennen kuin väriteema oli mielessäkään. Toiselta puolen kaarta kurkottelee parikin jalokärhöä, toistaiseksi vielä kovin pieniä. Mutta sävy on sininen.

 

Itseoikeutettuna tähän postaukseen ovat ritarinkannukset,  suurin osa itse siemenestä kasvatettuja. 

Ja valkoiset daaliat, jotka pettivät viime kesänä erittäin heikolla kukinnallaan, en tiedä syytä, ehkäpä helle.... Niille on kuitenkin aina paikkansa Suomi100-penkissä.

Kääpiöpeurankelloja kasvaa myös Suomi100 -penkin laidalla, pitkään ja kauniisti kukkiva kasvi.

Helmipihlajan juurella, morsiusleinikin seurassa on yksi penkin valkoisista ruusuista.

 Suomi100 -penkissä kasvaa myös akileijoja, vuokkoja, sinivaleunikoita, pikkusydän, salviat, päivänliljoja.... aivan liian paljon lajeja, mutta kun värit olivat oikeita:)

 

Pitkänmallista kukkapenkkiä on vaikea kuvata. Lajikirjosta jouhtuen osa penkistä näyttää vielä tyhjältä ja iso osa sekavaltakin. Mutta kunhan kasvit, jotka alkavat viihtyä ja levitä, pääsevät kasvamaan laajemmaksi kasvustoksi tai pääsen jakamaan niitä esimerkiksi penkin reunakasveiksi, niin ulkonäkö tulee muuttumaan. Mutta puutarhurilta vaaditaan toisinaan malttia, jotta tulos on toivotun näköinen.

Eivät sinivalkoiset kasvit kuitenkaan pelkkään Suomi100 -penkkiin rajoitu, löytyy niitä muualtakin puutarhasta.

Onnea Suomi, 101v.

Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!