perjantai 2. marraskuuta 2018

Kimppu- ja kranssiterapiaa alkavaan marraskuuhun



Kellojen käänteleminen sai aikaan sen, ettei kotona enää ehdi olla valoisaan aikaan. Aamulla lähden pimeässä ja iltapäivällä on vähintään hämärä kun palaan töistä. Vaan eipä pihalta valoisaankaan aikaan enää värejä löydy. Samalla myös puutarhapuuhat ovat käytännössä loppuneet. Miten täyttää tuo aukko?


 Marketin ruusupuketti kimpuksi tehtynä auttoi hitusen, kranssin tekeminen helpotti vähäsen, mutta vieläkin kärsin kukkien ja värien puutteesta.





 Onneksi harmaaseen ankeuteen löytyi lääke Villähteeltä, kukkakauppa Villiviinistä. Omistaja Eija Hyyryläinen järjesti parahiksi boheemin kukkakimppukurssin, siispä suuntasin sinne heti marraskuun alkaessa.  Samalla kun Eija kertoili kimpun tekemisestä tärkeitä asioita ja sitoi mallikimppua, me herkuttelimme paikallisen lounaskahvilan herkullisella juustokakulla ja suurella kupillisella kahvia/teetä - oleellinen osa tätä terapiailtaa!




 Sitten olikin jo meidän vuoromme! Ensin kukkasten ja vihreiden valinta, sen jälkeen kukkavarsien siivoaminen. Mitään ei saa jättää varsiin pilaamaan vettä ja sen myötä valmista kimppua ennenaikaisesti.




Kun kimpun teko alkaa, ei voi välillä kameralla kuvailla, kun et voi laskea keskeneräistä kimppua kädestäsi. Niinpä valmiit kimput puhukoot puolestaan. Lopputuloksena neljä hyvin erilaista runsasta boheemia kimppua, vaikka kaikilla olikin keskiössä uhkea hortensian kukkaterttu.







 Käykääpä katsomassa Villiviinin facebook- sivustolta lisää kuvia. Samoin sivuja seuraamalla saa myös tietoa uusista kursseista.




 Villiviinissä oli paljon muutakin katseltavaa. Halloween ja pyhäinpäivä lähituntumassa, joulukin jo aavistellen mukana. Vanhan autokoritehtaan tiloissa on paljon muitakin yrittäjiä, ja hauska yksityiskohta on, että kukkakauppa ja ompelimo jakavat saman liiketilan. Villiviinistä ja aiemmasta kimppukurssista voit käydä lukemassa täältä.


 Kotiin päästyäni kukkaterapia senkun jatkui. Tokihan tuoretta kimppua piti vielä kuvata monestakin kulmasta ja samalla ihailla ja nauttia!



Kimppuun liitettiin runsaasti leikkovihreää, heinät ja kukkasten siemenkodat tuovat keveyttä, samoin hitunen värjättyä asparagusta. Eucalyptus, neilikat, jaloangervot, hortensia sekä vaalea amaryllis antavat kimpulle värit.






Miltä mahtaakaan kimppu näyttää viikon kuluttua, kun vielä nuppuinen amaryllis avaa kukkansa?



Suosittelen etsimään tällaisia terapiapaikkoja,  kiitos, Villiviini ja Eija kivasta illasta!
 Hyvää viikonloppua!

torstai 25. lokakuuta 2018

Syksy tunnelman tuojana



Viikonloppuisin olemme viettäneet paljon aikaa mökkimaisemissa laittaen paikkoja talviunille. Siellä katuvalojen ulottumattomissa saa kokea  vahvasti syksyn tunnelman. Samoin ulkoilmassa vietetään paljon aikaa ja luonnon siirtyminen talveen tulee konkreettisesti näkyviin.



 

 Aamu valkenee sakeassa sumussa, ilman lämpötila nippa nappa plussalla.



 Sumu tiivistyy oksille kauniiksi pisaroiksi ja pian paljastuu jo kovin väritön, mutta kaunis rantamaisema.




Pihatyöt on tehty!


 Uusi kevät lupaa paljon kauneutta..



 Hämähäkkien kodit alkavat olla valmiita ja täynnä lämmintä seittiä - vaan missä ovat asukkaat?
 
 




Olen onnellinen näistäkin tunnelmista, hyvää syksyä kaikille.


sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Kehonhuoltoa Keski-Suomessa

 

Mennyt viikko on ollut hieno sekä henkisesti että fyysisesti. Olin työnantajan järjestämällä kuntoremonttikurssilla Peurungassa, Laukaalla. Senpä vuoksi en ole ehtinyt blogimaailmaan - en ole edes halunnut sekoittaa intensiivistä viikkoa muilla asioilla, mikäli mahdollista.

Peurunka oli myös entisen presidenttimme testauspaikka.

Vaikka suurempia haasteita ei työkyvyssäni olekaan, vaatii ikä ja työn hektisyys sen verran verojaan, että päätin viime kesänä hakea kyseiselle kurssille, jossa myös mitattiin tarkemmin kehon kuntoa. 

 

Peurungan maisemat antoivat parastaan, Keski-Suomessa ruska oli kaunis, kirkkaita värejä ja maisemat kaikin puolin henkistä hyvinvointia tarjoavia. Vaikka paljon vietimme aikaa sisätiloissa, ehdimme kuitenkin joka päivä nauttimaan kauniista lenkkimaastoista.









Kotiin oli kiva palata, kun selvisi, ettei kunto sentään ole romahtanut, vaikka välillä kipeää tekeekin. Jatkoimme suoraan mökkimaisemiin, jossa toki ei aurinko näyttäytynyt, mutta oli lämmintä ja syksyn rauha jatkui tutuissa maisemissa.  

 


 


 


 

 Sunnuntai menikin sitten ihan muissa merkeissä, joten kotipihalla en ole käynyt reiluun viikkoon. Yksi reipas pakkasaamu siihen ainakin mahtui, joten siellä on varmasti pois siivottavaa. Ihan kiva päästä taas arkisiin syyspuuhiin.



Mukavaa viikon alkua kaikille - nautitaan tästä huikeasta lämmöstä!



sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Pihalla syksyn väreissä

Muutama pakkasaamu ja puutarha puhkesi uusiin väreihin. Taas muistin, että pihasta puuttuu todelliset väri-ilottelijat.





 


 Syksyä tarvitaan, sieltä löytyy paljon kauneutta ja herkkyyttä. Ja syyspuuhat virittelevät kuitenkin ajatuksia tulevaan uuteen kevääseen ja kesään.



Nyt minultakin löytyy daalia `Cafe au Lait´:) No ei sittenkään, valkoinen daalia paleltuneena on surullinen näky! Samalla kun kaivelin parikymmentä daalian juurakkoa kuivumaan ja odottelemaan siirtoa kellariin, sanoin niille, että teille annettiin mahdollisuus tänä kesänä aloittaa kukinta aikaisin. Vaan ei kiinnostanut ja tässä tulos, kesken jäi taas!




Myös kelloköynnöksiltä odotin runsaampaa kukintaa, alku oli lupaava ja taimia tuli runsaasti. Mutta yksikin upea kukka oli kasvattamisen arvoinen. Ensi vuonna uudestaan!

Viimeinen kelloköynnöksen kukkanen.

Kukkasipuleita olen istutellut pikkuhiljaa, vielä on muutama tulppaanipussukka odottamassa. Samalla kun tein asetelmia kesäkukkasten tilalle, tein myös kranssin oveen.


 Pohjana kanukkapensaan oksa, kotipihasta tuijia ja villiviinin marjoja, joukkoon hopealankaa, kanervaa ja callunaa.




 Callunat ja hopealangat ovat myös syysasetelmissa, väriä antavat villiviinin marjatertut ja punaiset valamonruusun kiulukat. Marjakuusen oksat tuovat vihreää täydennystä.


 Mietin, josko vielä uskaltaisi antaa muratit olla asetelmissa, pärjäävät kyllä läpi talvenkin kauniina, mutta paleltuvat kovilla pakkasilla. Olen usein talvettanut muratit varastossa, ehkä vielä siirrän ne ja vaihdan jotakin muuta callunan kaveriksi.




 Taivas on ollut monena aamuna upea, voi, kun ehtisi ihailemaan ja kuvailemaan sitä useammin. Arkena on aina vaan niin hoppu töihin.


Äitienpäiväruusu taitaa olla viimeinen kukkija, sitten on aika heittää hyvästit tälle kesälle.



Syyspuuhat jatkuvat, toivotaan, että saamme nauttia kauniista syksystä vielä pitkään! Se pimeä loska ei yhtään kiinnosta.


 Mukavaa viikkoa!