tiistai 31. joulukuuta 2019

Hyvää uutta vuotta 2020!



Näetkö pilvet vai sinisen taivaan?


Kuva otettu lasin läpi, valot heijastuvat sisäkuusen valoista:)

Meillä vuosi loppuu erikoisissa tunnelmissa; talvi ei ole vielä alkanutkaan! Pakkaspäiviä on ollut yksittäisiä, olen laittanut havuja ja pakkaspeitteitä arimpien kasvien suojaksi, mutta jo muutaman päivän päästä vesisade ja lämpöasteet huuhtelevat pihamaata. Lieneekö peitteistä enemmin haittaa kuin hyötyä? Koko maahan on luvattu uuden vuoden aatoksi selkeää säätä, mutta meillä räpsii räntää ja taivas on pilvessä. Ennätyksiä säiden puolesta on kaakon kulmalla tehtailtu viime vuosina useaan otteeseen (kuivuusennätys, lämpöennätys, sade-ennätys...), niinpä nytkin epäilen, että talvi tulee ennemmin tai myöhemmin. Kun muualla maassa istutellaan perunoita, meillä lumet alkavat hiljalleen sulaa...

Tuoko hyasintti mieleesi joulun vaiko jo ajatuksen keväästä:)


Kaikesta huolimatta, uusi vuosi on uuden alku, sille toivoo kaikkea hyvää. Paljolti on myös asenteesta kiinni, minkälaisen vuoden itselleen tekee!


Näetkö peilissä sadepisarat vaiko valon pisarat:)


 Toivon teille kaikille lukijoilleni ja blogissa vierailleille oikein hienoa ja antoisaa uutta vuotta 2020!


maanantai 23. joulukuuta 2019

Joulu on jo täällä






Joulukuu on ollut ihana! Kuukauteen on mahtunut tunnelmallisia päiviä, jouluvalmisteluja, monta hienoa joulukonserttia... Kodit on juhla-asussaan, samoin puutarhahuone sai jouluisen ilmeen.



 





Ikkunoista pilkistää vihreää nurmikkoa, meille ei valkoista joulua tänä vuonna saatu. Mutta nautitaan vapaapäivistä, yhdessäolosta, hyvästä ruuasta, tai muista asioista, mitkä tuovat hyvän mielen.

 


 




Jotain hyvää kosteassa ja lämpimässä säässäkin on; jouluruusu ja muut viileästä pitävät kukkaset pärjäävät nyt kasvihuoneella ja verannalla. Kukinta kestää pidempään ja havut eivät karise:)






Kukkia ja haaveita kiittää kaikkia lukijoitaan. Olen iloinen, että olette vierailleet blogissani ja kaikki kommentit lämmittävät mieltä. On hetkiä, jolloin ei ole jutun aihetta tai muut kiireet vievät mennessään. Mutta sellaistahan elämä on:) Blogi jatkaa kuitenkin elämäänsä, välillä ollaan sisäpuuhissa, useimmiten aivan pihalla!







Oikein ihanaa joulun aikaa kaikille!


maanantai 16. joulukuuta 2019

Puuhakas kolmas adventti



Kolmas adventtisunnuntai on jo lopuillaan. Olen hyvillä mielin, sillä iltaan kuului yksi varmimmista jouluperinteistäni, Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma kirkossa. Tänä syksynä on paljon puhuttanut koululaisten ja päiväkotien joulujuhlat. On paheksuttu kirkkoa juhlien pitopaikkana ja mietitty vaihtoehtoja tiloille - tilaisuuksia, joihin kaikki voisivat osallistua. En lähde tekemään omia kannanottojani puolesta tai vastaan, mutta totean vain, että kauneimmat joululaulut vetävät edelleen kirkot täyteen kansaa. Tunnelma täpötäydessä kirkossa laulaen tuttuja ja vähän uudempiakin joululauluja  saa minut erityisen jouluiselle mielelle. Kun tämä perinne aikoinaan alkoi, olin itse mukana nuorisokuorotoiminnassa ja saimme joka vuosi osallistua esintymisen kautta näihin tilaisuuksiin. Myöhemminkään tapahtuma ei ole jäänyt minulta väliin kuin muutaman kerran, ja perinne on sentään ollut olemassa jo lähes 50 vuotta!



Mutta päivä ennen joululaulujakin oli kovin tunnelmallinen; Olin kakkoskodissani valmistelemassa keittiötä, puutarhahuonetta sekä talon ihanaa lasiverantaa joulukuntoon! 


 

Puuhellan päällä oli aluksi iloisessa sekamelskassa niin lasipurkit, havuasetelmat, tontut kuin adventtikynttelikkökin. Karsimalla ja siirtelemällä osan muualle alkoivat tunnelmat muuttua seesteisemmiksi.



 

Vanhasta saavinvanteesta syntyi kynttilälle muhkea kehä! Vanteita olin saanut aikoinaan kaupan päälle eräältä isännältä, joka tyhjensi vanhaa maalaistaloa ja myi sieltä kaikenlaista itselleen tarpeetonta. Löytäessäni vanteet romujen keskeltä näin niissä heti  mahdollisuuden aivan muuhun käyttöön:) Löysimme kirpputorilta muutamalla eurolla metallisen kynttilänjalan, jonka mies sahasi poikki juuri kynttilämansetin alta, porasi reiän saavinrenkaaseen ja laittoi vielä mansetin ruuveilla kiinni. Koska renkaita oli useampia, on nyt roikkuvia kynttilöitäkin vähän joka paikassa:) Laitoin kahteen suurimpaan  männynoksan koristeeksi, sopii niin hyvin tuohon karskiin vanteeseen!



Vanhasta puukoristeesta olen joskus säästänyt tulppaanit, nyt joutavat "kukkimaan"  kuusenoksien joukossa.



Ja hyllyn päällä tonttujoukko hiippailee hämärissä...


Muistattehan verannan, jolla kesäisin kukkivat pelargoniat. Tämän kesän postaukseen pääset halutessasi tästä.
Nyt ovesta saa astua suoraan joulun tunnelmaan.



 





Siniset verhot ja tekstiilit ovat vaihtuneet joulunpunaiseen. Vaikka ikkunoilla on kynttilälyhdyt, eivät ne joka ilta pala. Siksi laitoin ledvalot kiertämään ikkunalautaa ja koska veranta on kylmä tila, pärjäävät valojen somisteena olevat kuusenoksat jouluun asti. Nyt ei olla luvattu pakkasia, joten uskalsin jättää myös neilikanoksat ja amarylliksenkin paikoilleen. Nopsaanhan ne siitä sitten tarpeen tullen siirtää sisälle lämpimään. Puutarhahuoneeseen ei oikein uskalla kukkia viedä, sinne pakkanen hiipii herkemmin.


Sininen hämärä alkoi laskeutua ja tunnelma oli aivan ihana!


Piti vieläkin tehdä  kransseja, kun materiaalia on tullut niin paljon syksyllä kaadetuista puista. Nyt eivät enää ovet riitä, vaan alkavat seinätkin täyttyä:)



 

Ikkunan takaa pilkottaa puutarhahuoneen joulu, mutta siitä sitten toisella kertaa.

 

Mukavaa viikkoa kaikille!

tiistai 10. joulukuuta 2019

Mistä on joulukranssit tehty?


Kun suunnittelin tämän vuoden jouluisia kransseja ja materiaaleja niiden koristeluun, tuli mieleeni eräs vanha lastenloru. Muokkasinpa sen aiheeseen sopivaksi;


Mistä on jouluiset kranssit tehty, mistä on jouluiset kranssit tehty?























Mistä on jouluiset kranssit tehty, mistä on jouluiset kranssit tehty?

Kuusesta, pihdasta, tuijasta,
 appelsiinista, kanelista.

Kesäisistä heinistä, talven törröttäjistä, eukalyptuksesta ja ripauksesta kultaa.
Tuikkivista valoista, punaisista omenoista, mukana vanhaa viinimarjanoksaa.

Sydämistä, ruseteista,
 hyvästä joulumielestä.

Niistä on jouluiset kranssit tehty!




Hyvää viikon jatkoa ja joulunodotusta!




lauantai 7. joulukuuta 2019

Kartanoiden haamuja!



Viime viikolla piipahdin näyttelyssä, jossa menneiden aikojen ihmishahmot ja kartanoiden haamut ovat heränneet henkiin esillä olevissa valoteoksissa. 

 

Taiteilija Alexander Reichsteinin herkät valohahmot ovat hohtaneet Kouvolatalon puistossa viimeiset kaksi viikkoa. Valoa hohtavalla He olivat täällä -veistosinstallaatiolla ja puiden katveeseen seisahtuneilla historiallisilla veistoksilla Reichstein esittelee ihmishahmoja eri aikakausilta, 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Puistossa nähdään myös joitakin eläinhahmoja. Lumottua tunnelmaan lisää puistossa soiva musiikki.




 Vielä viime viikon alussa oli kipakka pakkanen ja hentoinen lumipeite maassa toi teokset kauniisti esille. Viereisen Kouvola-talon ja musiikkiopiston valot sekä liikenteen ja katuvalojen värit toivat pienen miinuksen tunnelmaan. 

 

"Uskon, että jokainen vanha rakennus säilyttää kuvia ihmisistä, jotka ovat joskus asuneet siinä. Mikään ei katoa jäljettömiin: Kauan sitten puhuttuja sanoja kaikuu edelleen, kuuluu askeleita ja hengitystä, kannusten helinää ja silkkimekon kahinaa... " (Alexander Reichstein)

 

Valohahmot vaihtuvissa kokoonpanoissa ovat olleet esillä useilla paikkakunnilla sekä Suomessa että ulkomailla.  Reichsteinin maailmallakin kiertäneet teokset nähdään nyt ensi kertaa Kouvolassa, juuri raskaimman kaamoksen keskellä. Samaan aikaan avautui Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa Kartanoiden Kouvola - näyttely, missä voi nähdä kartanoiden haamuja mm. Anjalan kartanon vanhan harmaan rouvan kulkemassa tukka hapsottaen. Esittelyteksitssä kerrotaan myös, että "hyytävää tunnelmaa korostaa äänitaitelija Petri Laaksosen selkäpiitä karmiva äänimaisema sekä seinän animaatiossa lipuvat unenomaiset ihmishahmot, lepakot ja enkelit. Animaation on toteuttanut Tatiana Moshkova". Kaupunginmuseon haamuhuoneen teokset ovat esillä on 31. toukokuuta asti. 


Jos Reichinsteinin näyttely tulee joskus omalle paikkakunnallesi, käypä katsomassa ja kuuntelemassa! Tunnelmallisen sinisen hetken myötä toivottelen sinulle hyvää joulukuista viikonloppua!