Pitsiliinojen uusi elämä

Talven tulosta ei oikein tiedä. Viime vuonna se jäi kokonaan tulematta. Nytkin ollaan vielä kovin epävarmalla pohjalla, joulu lähestyy ja pakkastakin on, mutta lumi vain puuttuu. Puutarhahuoneella ei jääty odottelemaan, vaan jo syksyllä aloittelimme tekemään hiutaleita, joita ei edes vesisade sulata!

Välillä kirpputoreja kiertäessä tulee vastaan lähes ilmaiseksi myytäviä vanhoja pitsiliinoja. Joku on käyttänyt aikaa ja virkkaillut ilokseen, antanut lahjaksi, koristellut pikkupöytiä ja katelautasia toinen toistaan sievemmillä pikkuliinoilla. Mutta jotenkin ne ovat päätyneet jo vähän nuhruisina kirpputorille. En minäkään niillä aio pöytiäni koristella, mutta jos kirppiksellä pyytävät liinasta 50 senttiä, olen korjannut talteen. 

 

Oli minulla suunnitelma liinojen kohtalosta jo ostohetkellä. Olen tehnyt joitakin pitsiliinakoreja suuremmiista liinoista, mutta näille pienille oli tulossa ihan erilainen käyttötarkoitus. Ensin pikkuliinat upotettiin betonivelliin. Myöhemmin, kun betoni oli jo kuivunut ne maalattiin valkoisella ja samalla, kun maali oli vielä märkää, ripottelin hopeahilettä liinojen pinnoille.

 

 

Kuivuneet pitsiliinat ripustin sitten puutarhahuoneen ikkunan eteen oksaan roikkumaan, Näyttävät vähän hassuilta vihreää nurmikkoa vasten, mutta tuovat omalla tavallaan talven tuntua jouluiseen huvimajaan. Ajatella, jos olisivat tuolta taivaalta leijaillessaan yhtä suuria, olisi pian maa valkoinen :)

 

Aiemmista betoniaskarteluistamme muuutaman vuoden takaa voit käydä kurkkaamassa täältä.

Eilen illalla lenkillä olessamme ei jokaiseen kohtaan reittiä sattunut katuvaloja. Olipa todella pimeää! Valkoinen lumi antaisi valoa maisemaan, joten toivotaan, että pian saamme myös oikeita lumihiutaleita. Lisäisihän se myös joulun tuntua. 

Pian on viikonloppu, onko sinulla jo jouluvalmistelut hyvällä mallilla?

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Betoniaskarteluja

Kaikki ei aina ole elävien kukkasten kanssa tehtävää puutarhanhoitoa, vaan joskus koristellaan pihapiiriä kestävämmilläkin asioilla. Betoniaskartelut ovat saaneet aikaan kokonaisia facebookryhmiä, joten tokihan meilläkin tätä harrastusta on useampia vuosia kokeiltu.

Monet käyttävät askarteluihinsa valmisbetonia tai askartelubetonia, meillä materiaali on ollut perussementti ja hiekka +vesi.  Sekoittamiseen on joskus otettu avuksi porakone vispilöineen. Työt kannattaa laittaa kuivumaan varjoon ja jopa kastella välillä, jotta tulevat lujemmiksi.

Rarperinlehdet houkuttelevat betonitöihin näyttävine  lehtiruotoineen.

Monet ovat virkkailleet kauniita pitsiliinoja, mutta liinat ovat päätyneet jostakin syystä kirpputoreille pilkkahintaan myytäviksi. Sieltä toisinaan etsiskelen joko suuria liinoja ruukunsuojiksi tai kynttilälyhdyiksi. Tee löysä betonivelli, kasta liina siihen ja aseta kuivumaan ylösalaisin olevan astian päälle.

.

Kesäisin kiusaavat hyttyset. Mutta myös hyttyskarkoitteeksi tarkoitetut kiemurat kiusaavat, koska usenmiten ne katkeavat poikki kiinnityskohdastaan ja jäävät käyttämättömiksi. Mies keksi rakentaa pultista ja muttereista tukikappaleen, johon hyttyskiemuran voi ruuvata väliin. Ja pohjaksi valettiin betonista frisbeetä muottina käyttäen palamaton alusta, joka ei myöskään lennä taivaan tuuliin. Toimii älyttömän hyvin!!!

Kaikki pätkätkin voi hyödyntää, pysyvät kiinni pultissa olevien muttereiden välissä.

Suurista lehdistä saa rakennettua lintujen juoma-altaita tai pikkuruisia vesiaiheita.  Me olemme ensin kasanneet hiekkaa kummuksi, jonka päälle suuri lehti on asetettu alassuin. Nämä lehtikulhot olemme lisäksi raudoittaneet rakennusvaiheessa, jottei suuri, painava lehti halkea. Ja talveksi käännän kulhot ja astiat ylösalaisin, ettei vesi jäätyessään halkaise astiaa.

Alustana tässä on erikseen askarreltu roihupadan suojus, jossa muottina on ollut muoviastia ja siihen painettu kukkaruukku, joka on aavistuksen suurempi kuin roihupata. Painava suojaruukku ei kaadu tuulessa, eikä pata keventyessään pääse lentämään väärään paikkaan. myös alusta on varmasti palamaton.

 Illat hämärtyvät ja alkaa tunnelmallisten iltojen aika...

Kivaa, kokeilkaapa!

Valoa pimeyteen

Kun aurinkokin näyttää jo hävinneen ja kylmä hiipii luihin, on aika toden teolla viritellä tulet takkaan ja laittaa villasukat jalkaan.

Uloskin on kiva sytytellä kynttilöitä ja uhmakkaasti takapihalla ovat led-valot olleet jo elokuusta asti köynöshortensian kiemuroissa; ensin luomassa tunnelmaa elokuun lämpimiin iltoihin ja nyt torjumassa totaalista kaamosmasennusta. Kyllä meillä suomalaisilla saa olla valoja pitkin syksyä, kun kerran olemme tänne säkkipimeään asettuneet asumaan. Jouluvalot on jouluvalot ja se on ihan oma juttunsa. 

Kesällä innostuimme taas tekemään betonitöitä ja kirpparilta löytyneet pitsiliinat saivat uutta elämää. Projekti jatkuu ensi keväänä, mutta nyt on käyttöä jo yhdelle.. 

Vielä viimeisiä kuvia pihalta, ennenkuin sade ja pakkanen riepottelevat kasvit talvikuntoon, ihanan hassuja siemenkotia syntyy kesän kukkijoiden lopetellessa tätä vuotta!

 
Uhmakkaasti pelakuut roikkuvat vielä amppeleissa, riskillä mennään, viime vuonna riskinotto koitui muutaman kohtaloksi, mutta kun sisällä ei oikein kukkiminen suju,  ja kellarihan se sitten kutsuu.

Mukavaa lokakuista viikonloppua!