lauantai 20. huhtikuuta 2024

Johan on kevät!

 


Ei yhtään kannata huhtikuussa kuvitella, että ihan kevät on tullut - jäädäkseen! Malttia toivoisi niin meille kesärenkaiden vaihtajille kuin kevään ensimmäisille innokkaille kukkijoille; kylmät tuulet lumen kera voivat tuoda ikäviä yllätyksiä! 




No, talvirenkaat on vaihdettu takaisin, kolat otettu uudestaan esiin ja on vaan pidettävä peukkuja, että krookukset, kevätkurjenmiekat ja muut kaverit kestävät nämä hetket ja jaksavat vielä avata kukintonsa uudestaan. Voi olla, että jonkun helmat ovat saaneet osumaa, mutta minkäs me säälle voimme!




Onneksi ehdin ikuistaa alkuviikosta pihan uudet innokkaat kukkijat! 




Vaikka kevätkurjenmiekkoja onkin vielä nuppuvaiheessa, epäilen, että Katharine Hodgkinit ovat lumien alla kastelleet mekkonsa pahan kerran! Kukkapenkeissä näkyi myös paljon pikkusydänten ja palloesikoiden alkuja - nekin ovat arkoja pakkaselle. Voi sentään!




Aamulla kiertelin lumisessa puutarhassa ja myös pensasmustikoiden silmut pullistelevat ihanasti! Toivottavasti tuolla silmujen alla on runsaasti kukintoja tulossa! Vaikka olemme innokkaita marjastajia ja mustikoita on vielä runsaasti pakkasessa, on kesällä silti mukava maistella isokokoisia pensasmustikoita ja koristella niillä kesäjuhlien leivonnaisia! Ja mustikkapensaiden syysvärihän on kerrassaan upea!




Ukkolaukka kasvusto runsastuu vuosi vuodelta. Annan aina kukintojen kuivua ja olla paikoillaan koko kesän, kun ovat niin kauniita. Mutta sitten ehtii tulla runsaasti siementaimia. Tuossa ei haittaisi, vaikka jokunen paleltuisikin. Eipä ole tuohon penkkiin tarvinnut laukkoja lisää hankkia, mutta ehkäpä kukintojen koko on vähän pienentynyt. En ole myöskään sipuleita ylös nostanut, voisi ehkä kukinnan jälkeen vähän kurkistaa juurakkoihin ja vaikka syksyllä istuttaa muutaman uuden kookkaamman vanhojen joukkoon. Jos eivät nyt vallan tästä takatalvesta ota nokkiinsa!


17.4.-24


Kevätkukkijat ovat kuin linnunpoikaset, monet vaarat niitä uhkaavat! Jos ei jänikset tai peurat pistele piippoja poskeensa, niin sitten saa pelätä kevätsäitä. Saapas nähdä, miten tämä krookusmatto selviää takatalven lumisesta painopeitosta!




Pääsiäiseksi istutetut sipulikukkaset ovat olleet jo välillä ulkona terassilla, kun puutarhahuoneessa alkoi niille olla turhankin lämmintä! Mutta pakkasää pakotti tämänkin asetelman takaisin sisätiloihin. :D
Toivotaan, että kasvit tästä keikkuvasta keväästä vain karaistuvat ja pian lämpimät tuulet puhaltavat tänne Pohjolaankin! Hyvää viikonlopun jatkoa!





lauantai 13. huhtikuuta 2024

Kevään iloa ulkona ja sisällä!

 



Siinä ne taas ovat, Tricolor kevätsahramit täydessä kukassaan! Ja suoraan lumen alta kukkaan - mikä mahtava voima ja halu päästä kohtaamaan kevät ja auringon lämpö! Kuvatessani krookuksia huomasin myös suruvaipan liikuskelevan kukkien lähettyvillä. Mutta se ei suinkaan liihotellut kukasta kukkaan vaan tutkiskeli maata - ehkäpä janoisena etsien vettä. Niin tai näin, iloni on suuri, kun maa taas vihertää ja värittyy kaikesta kukkivasta!



Cream Beauty kultasahramit osallistuivat tänä vuonna "Koska kukkii?" -haasteeseen. Iloisesti meni pieleen! Kukkanuput aukenivat 9.4. kun veikkasin niiden kuoriutuvan lumien alta vasta 18.4! Eipä haittaa, kun aikaistivat näin ihanasti kukintaansa! 




Lumikellot eivät taida kasvaa niille sopivassa paikassa, kun eivät ole vuosien varrella yhtään lisääntyneet - päinvastoin. Mutta iloa tuottaa muutamakin, kun ensimmäisten joukossa kipuaa maan pinnalle.



Katharine Hodkgin kevätkurjenmiekat sen sijaan riemastuttavat leviämisellään. Ja miten voivatkaan nopeasti avata kukintonsa; edellispäivänä maasta pilkotti teräviä piippoja ja jo seuraavan päivän auringonpaiste sai koko porukan liihottelemaan perhosen keveydellä mullan pinnalla! Ihanaa!



Sisällä taimihuoneessakin tapahtuu kaikenlaista kevätiloa tuottavaa kasvua! Laitoin syksyllä muutaman jättiverbenan juurakon kellariin. 3 neljästä ei selvinnyt, mutta yksikin onnistuminen ilahduttaa!




Viime kesän jättiverbenan kukintojen siemenet itivät kivasti! Jättiverbena kasvaa aika hyvää vauhtia, joten uskon näidenkin taimien kukkivan jo tulevana kesänä. Verbenat tekevät helposti siementaimia myös suoraan maahan, mutta kukintaan asti ei monikaan ehdi ja juuri niistä siementaimista otin viime vuonna muutaman talvisäilöön.


Tsinniat pitäisi jo koulia...


Kasvamassa on monenlaisia kesäkukkia; tsinnioita, samettiruusuja, leijonankitoja, kesäleimuja, astereita, ahkeraliisoja, tuoksuherneitä... Kun osa kylvöksistä ei meinannut itää, ripottelin samoihin multiin uusia siemeniä, ja nyt muutamassa näkyy mysteeritaimia. Yleensä en kesäkukkakylvöksiin nimiä kirjoittele - ovathan tuttuja taimia vuosien varrelta. Mutta kokeilussa olleita kesäkulleroita, syyssädekukkia ja kesäpäivänhattuja en myöskään merkannut. Nyt odottelen kesäyllätystä,  mikä näistä onkaan herännyt kesäleimujen joukkoon :-D




Säätiedotus lupailee taas kylmenevää, mutta ei anneta sen lannistaa! Mukavaa keväistä viikonloppua!



perjantai 5. huhtikuuta 2024

Takatalvi iski voimalla!


Eipä tässä paljon naurata! Ehdin jo hetken iloita piipoista ja lumien sulamisesta, kun ensin alkoi tulla vettä kaatamalla ja yhtä nopeasti pakasti! Vesi jäi puikoiksi kasveihin ja kuorrutti autot ja ympäröivän maailman! Kun koko maassa suruliputettiin, olivat Kouvolan lipputangot jään peitossa! Monessa paikassa, kuten esim. kouluilla, ei ollut mitään mahdollisuutta vetää lippuja salkoihin.



 Sitten iski pakkaset talven voimalla! Onneksi ehti lunta sataa parikymmentä senttiä kasvien suojaksi. Ja tänäänkin on satanut kaiken aikaa lisää! Nyt sentään lupaillaan lämpenevää. 




Tältä ehti jo pääsiäisenä toisella pihamaallamme näyttää!




Kevätkiurunkannukset ihan viittä vaille kukassa. Siellä ne nyt ovat uudestaan lumen alle peittyneenä jo neljättä päivää.


Kyllä siellä oli jo lumikellon nuppuja!





Mökillä vietimme pääsiäistä 15 asteen lämpötilassa, ihan ihme säät! Siellä sinivuokkojen nupuista pilkotti jo sinistä, kun oikein katsoi tarkasti! :D  Metsäpuutarhaan ei vielä päässyt kurkistelemaan, se oli sentään lumen alla.



Mökin pihapiirissä on suuri raita, jonka äärellä on tikka aherrellut syksystä lähtien.  Se naputteli ensin itselleen ruokapöydän...


...johon asetti ateriansa...



...mutta jätti jäljet siivoamatta! :-D Syksyllä kuulin naputuksen moneen kertaan, mutta nyt talvella käydessämme ei ole sattunut olemaan tikan ruoka-aika, niin en saanut kuvaa tästä suursyömäristä!


Pääsiäisen kyläilykimppuja



Viikonloppua vietetäänkin meillä syntymäpäiviä juhlien, mies täyttää pyöreitä, niin täytyyhän sitä juhlistaa! <3

Mukavaa viikonloppua teillekin!