Vappua odotellessa

 

Eivät ehtineet vanhat lumet vielä pihapiiristä sulaa, kun päästiin tähän vappun aatonaaton fiilikseen! Alkuviikosta otin ensimmäisen kerran haravan esille, mikä ilon päivä! Kolme tuntia työpäivän jälkeen hurahti ihan siivillä, kun leikkelin vanhoja perennojen varsia, korjailin pois suojana olleita havuja ja pieni osa pihasta oli jo niin kuivaa, että sai haravoitua talven jäljiltä  nurmikon pintaa siistimmäksi.  

 

Muutama piippo jo ilahdutti kukkivana: Koska kukkii -haasteeseen osallistuneet kevätkurjenmiekat olivat ehtineet jo avautua, ensimmäiset siis 24.4., mutta iloitsin, että edes jotakin minunkin penkissäni kukkii, vaikka veikkasin `Katharine Hodgkinsien´ avautuvan vasta vappuna.

 

Siniset `Iris Harmony´ kevätkurjenmiekatkin ovat jo kurkistelemassa, mutta pääosa on vielä suppuisena odottamassa seuraavaa lämpimämpää jaksoa.

 

Sinivuokkoryppäitä on esillä useampia, mutta suurin osa vielä nuppuisena. Tiedän, että mökkipihalla sinivuokkoja on jo runsaasti, mutta en ole niitä päässyt ihailemaan. Nyt muutamakin sininen pilkahdus vielä kovin värittömässä maassa antaa ison ilon! Vaan eipä tällä hetkellä näy pikkuisia vuokkoja lainkaan ja syy selviää seuraavasta kuvasta:

 

28.4.2022

Jos maanantaina sai heilutella haravaa, ovat työkalut torstaina jotain aivan muuta! En sentään aio lumikolaa hakea takaisin, se on viety varastoon ja saa odotella ensi talvea! Keskellä kuvaa kukkimaan kiiruhtaneet kevätkurjenmiekat - olisiko kannattanut vielä malttaa hetki?! Metallikaaren juurella on aiemmassa kuvassa ollut sinivuokkomätäs.

`Romance´

Etupihan pikkuruiset kevätsaharamit ovat saaneet olla jo viikon jäniksiltä rauhassa. Nyt taitavat olla kokonaan lumen peitossa! Onneksi nämä kevään esnsimmäiset airuet kestävät pienen lumitaakan ja pakkasenkin, mutta olisihan niitä mukavampi ihailla auringonpaisteessa.

 

 Kaikesta huolimatta: Hauskaa vappua ja pian alkavaa toukokuuta!

 

Yksi lämmin, aurinkoinen päivä

Puutarha on nukkunut kuin Prinsessa Ruusunen. Mitään suurempaa elonmerkkiä ei ole näkynyt kuukausiin, etenkin, kun peittelin istutukset havuilla pakkasen ja jänisten pelossa.

Vihdoin aurinko lämmitti sään ja pihapiirin ja lauantaina tuntui, kuin kevät olisi vetänyt paksut verhot pois ikkunan edestä.

Havut sivuun - ei sentään vielä kaikkia. Ja siinäpä sekä kasvit että puutarhuri heräsivät talviunestaan yhtä jalkaa:-D

 Keltaiset krookukset kasvavat seinän vierustalla, joten ne ehtivät auringon valoon aina ensimmäisinä.

 

Viime syksynä istutetut `Romance´krokukset ovat myös viittä vaille kukassa. Etupihan varjoisuuskaan ei näytä haittaavan.

Lauantaipäivän puuhien aikana kevätkurjenmiekat aukoivat terälehtiään aivan kuin silmissä! Innokkaimpia `Katharine Hodgkinit´. Piippoja näkyy ihanan paljon, ovat selvästikin lisääntyneet viime vuodesta.

Yhtenä päivänä ehtii paljon, jos on kauan odottanut pääsyä pihapuuhiin; Komposti tuli tyhjennettyä, omenapuu leikattua, perennojen varret pilkottua ja hitunen uutta multaa vielä istutusalueiden päälle. Kalkkia ja kevätlannoitustakin lisäsin kasveille. Talvisuojat arkojen kasvien ympärillä saavat edelleen olla, maa on kuitenkin vielä jäässä.

Ihania lumikellomättäitä on näkynyt blogeissa ja instagramissa, minulla nuo kaunokaiset kukkivat yksilöinä, mutta he kyllä ansaitsevatkin jokainen oman ihailunsa!

`Flore Pleno´

Jouluruusu kukkii ja kasvaa kuulemma paremmin suojaisessa paikassa. Olen istuttanut oman ainokaiseni niin suojaiseen paikkaan, että sen katseleminen ja kuvaaminenkin on hankalaa. Mutta nuppuja on niin, niin paljon!

Työt jatkuvat maailman tilanteesta huolimatta. En voi kieltää, etteikö huoli omasta ja läheisten jaksamisesta ja terveydestä ole jatkuvasti mielessä. Perhe on komennettu erilleen kuka ikänsä, kuka asuinpaikkansa vuoksi. Onnellinen olen siitä, että työtä ja omia harrastuksia ei ole tarvinnut lopettaa. Puutarhaharrastus jos mikä tekee ihmiselle hyvää. Ajatukset kulkevat tulevassa kasvukaudessa ja luonto jatkaa omaa kulkuaan.Taimikylvöt etenevät ja sukkia syntyy, samoin liikunnasta voi edelleen nauttia, vaikkei kuntosalille pääsekään.

Kelloköynnösviidakkoa 28.3.-20

Taimien  kasvu on ollut tähän mennessä hyvää. Tila alkaa kohta olla lopussa, vaikka huhtikuu vasta alkaa:) Taimista lisää myöhemmin.

Tilaustyö heppatytölle.

Uusia sukkiakin syntyy, vaikka kohta saa villasukat hetkeksi unohtaa. Aiemmassa postauksessa olleista parittomistakin osa on saanut jo itselleen kaverin:)

Postaukset ovat olleet kovin vähissä, aika ja aiheet kortilla. Ehkäpä nyt puutarhan herääminen saa minutkin aktivoitua täällä blogissa.

Kaikille terveyttä ja voimia, positiivisella asenteella jaksaa paremmin!