maanantai 20. maaliskuuta 2017

Esiintymisvuoro viherkasveille


Koska minun pihalleni ei ole vielä kevät saapunut, niinkuin jo monelle muulle näyttää tulleen, ja koska olemattomia taimia ei kannata joka postaukseen tunkea, niin tämä päivä onkin omistettu viherkasveille.


Marraskuun kaktus kukkii nyt tämän talven aikana jo kolmatta kertaa. Multaa ei raukalla ole juuri nimeksikään, ruukku olematon, mutta kukkaa pukkaa mahdottomasti.  Kesäksi aina kiikutan jonkun puskan juurelle ja unohdan sinne. Syksyllä ennen pakkasia sisälle, usein ensimmäiset nuput ovat jo näkyvissä.





Lauantaina pistäydyin Lappeenrannan reissulla Plantagenissa. Viherkasveja oli runsaasti, mutta koska nyt jo keskitytään ulkokauteen ja kaiken tilan ovat vallannet taimet, ei mukaan tarttunut mitään kovin suurta, syvänpunaiset saintpauliat sentään laitoin koriin, koska tuon kaktuksen kukinta ei kovin kauaa kestä.


 Pilea, tuo uusi muotikasvi oli tietenkin edustettuna useammallakin tavalla. Samaan ruukkuun oli istutettu pilea sekä muorinkukka `peperomia rosso`, jonka alapinnat ovat  lilan punaiset. Yhdistelmällä oli kiva nimi "Jungle Jewels", joten sepä muutti meille!




Orkideat olivat toinen toistaan upeampia, mutta vasta joitakin viikoja sitten olin ostanut lilan `Phalaenopsis` -orkidean, joten nyt maltoin mieleni.



Sunnuntai menikin lenkkeillessä, kirpputoria kierrellessä ja La La Landian lumoissa - ihana elokuva!

Näillä mennään uuteen viikkoon, yöpakkasia, reippaitakin on vielä luvassa, mutta päivät ollaan plussalla, joten eiköhän se kevät meidänkin pihalle pian saavu!

Mukavaa viikkoa!

torstai 16. maaliskuuta 2017

Maaliskuun päivät iloa täynnä


Taimikasvattajien heimoon kuuluvien blogeja kun silmäilee, sieltä kuuluu ilon kiljahduksia, kun aurinko tuo koko ajan kevättä lähemmäs ja taimiviljelyksistä putkahtelee uusia pieniä versoja mullan pinnalle.

Myös toimiminen lasten tavoin näyttäisi olevan ominaista siemenpussukoiden kanssa puuhasteleville: Eivät usko, että maltti on valttia siemenkylvöissäkin, vaan liian aikaisin lähdetään kylvöpuuhiin ja sitten kantapään kautta joudutaan oppimaan omista virheistä. Nyt puhun ainakin itsestäni. Mm. Between Rikkaruohoelämää -blogissa kirjoitti kovin viisaasti ja aikuisen ohjeilta kuullostaen, mitä kannattaa muistaa ja ottaa huomioon. Käypä lukaisemassa.



Viikonloppuna aurinko tosiaan hemmotteli meitä, ja niinpä unohdin hetkeksi taimet ja kylvöt ja suuntasimme mökkimaisemiin. Olipa loistavat pilkkikelit, ja vielä mahtavammat hiihtokelit! Järven jäällä muutama sentti lunta, joka yöllä sopivasti pakastui. Ja kaiken kruunasi täysikuu, joten tunnin kuutamohiihto siivitti illalla tunnelmaan, joka jatkui heti sunnuntaiaamusta. Suksi luisti, maisemat vaihtuivat, jää kumisi ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. En yhtään enempää kaivannut kevättä - auringon lämpö riitti!




Kierreltiin saarten rantoja, eipä metsässä juurikaan näkynyt lunta.



Kotona odottivat sitten taas taimet, oli putkahtanut uusia alkuja, joku oli uupunut ja menetetty, joku venähtänyt luvattoman paljon pituutta.

Mutta hyvän ulkoiluviikonlopun jälkeen en harmitellut enempää, kylvetään uusia ja nautitaan onnistumisista! 


Kevätfiistä voi hakea myös kukkakauppojen ja myymälöiden hyllyiltä, tällä viikolla piristin itseäni pinkeillä leinikeilläupeita kerrassaan!


Aurinkoisia, ilontäyteisiä kevätpäiviä kaikille, ja mukavaa viikonloppua!




sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kaikenlaisia kylvöjä!

Puutarhaihmisten kiireet alkavat pikkuhiljaa olla käsillä, nyt kylvetään ja koulitaan, ja taas kylvetään ja koulitaan...


Osa monivuotisista perennoista tarvitsee kylmäkäsittelyn itääkseen.Tänä vuonna kuulin ensi kerran puhuttavan hankikylvöistä. Pitihän minunkin kokeilla.Tammikuun lopulla sitten kylvin siemenet purkkeihin, kastelin hyvin ja annoin olla vuorokauden sisällä, jotta imevät hieman kosteutta. Osa oli pidempäänkin sisätiloissa. Sinne sujahti seinän vierukseen kärhöjä, varjoliljaa, sinivaleunikkoa, akileijaa ...kokeilumielessä, toki, mutta ovatpahan ne ruukut pois vähiltä sisäkasvatuspaikoilta.

 
Osalle kasveja riittää muutama viikko, toiset tarvitsevat pidemmän ajan. Harso purkkien päälle ja reilusti lunta perään. Saas nähdä, kasvaako mitään, vai pukkaako jotain rikkakasvia, kunhan kevät koittaa ja aurinko sulattaa lumet ruukkujen päältä.

 Lisää hankikylvöistä voit lukea mm. Kukkia ja koukeroita -blogista.
Myös Kati 100%outdoor -blogista on käsitellyt samaa aihetta, löydät postauksen täältä.


Toisten blogeja seuraillessa saa erilaisia vinkkejä
ajankohdasta, milloin mitäkin olisi hyvä kylvää. Kun siementelineet tulevat kauppoihin, on vaara hätäillä ja laittaa kylvöt liian aikaisin. Liian vähäinen valon määrä sitten kostautuu ja eivät jaksa taimet lähteäkään kasvuun. 
 

 Uuden kuun aikaan uskovat monet, lämpömattoja, kukkavaloja... apuvälineitä siivittämään kasvuun lähtöä. Omat siemenkylvöt olen toistaiseksi tehnyt ihan luomuna, niillä valoilla, mitä huoneeseen tulee ja niillä lämmöillä, mitä sisällä on. Tuloshan ei sitten ole aina sitä, mitä toivoisi. Pitkäksi venähtäneitä taimen ruipeloita, haasteellisia koulia ja ehtivät nuupahtaa ennen aikojaan.
 

Kasvihuonekin puuttuu. Eikä sinne vielä pikkutaimia voisi viedäkään, kylmään palelemaan. Vaikka toisaalta taimista tulee vahvoja, kun viileässä kasvavat... Mutta valoa tarvitsevat, ja niinpä huoneiden nimet muuttuvat kevättalvella olohuoneesta kasvatushuoneeksi, makuuhuoneesta taimihuoneeksi riippuen siitä, mihin ilmansuuntaan ikkunasi antavat. Sillä nyt menevät taimet viihtyisyyden tai muiden tarkoitusten edelle. 


Mutta se ilo, mikä syntyy, kun jostakin kylvöksestä alkaa puskea pientä vihreää, vaikka vain hennoista hennointa. Tietää, että siellä se elämä oli, pikkuisessa siemenessä. Ja jos hyvin osaan hoidella, jutella ja auttaa pientä, niin ehkäpä siitä saamme vielä suuremman ilon kunhan kesä koittaa. Ja aina joku onnistuu, siitä voi olla varma!



Siksi me taas kylvetään ja koulitaan ja kylvetään ja koulitaan...

torstai 2. maaliskuuta 2017

#Tulppaanitorstai




Jo useana torstaina on eri blogeissa ja instagramissa näkynyt kauniita tulppaanikuvia. Syynä siihen on alunperin Kukkalan Sannan alulle panema #Tulppaanitorstai. Tarkemman ohjeen löydät täältä. 



Ideana siis on laittaa kuvia tulppaaneista ja erilaisista asetelmista, niinpä ajattelin minäkin osallistua, kun taas tuli niitä kotiin hankittua.



Tällä kertaa nappasin mukaani nipun keltaisia tulppaaneja, olivat hyvin nuppuisia, mutta hyvä niin, sillä tulppaani aukeaa tosi nopeasti, kun pääsee lämpimään. Yritänkin aina viedä tulppaanikimpun viileään yöksi - jos vain muistan - niin ikää saa pidennettyä useita päiviä.



Tein  kimpun jo edellisviikkoisten kermanvalkoisten neilikoiden kanssa. Neilikat ovat hyviä, kestäviä, kauniita leikkokukkia, jotka ovat näyttäviä myös yksinään, mutta sopivat hyvin monen muun joukkoon. Nyt saivat kaverikseen nuo keltaiset tulput!



 
Mukavaa loppuviikkoa #Tulppaanitorstain viitoittamana!

lauantai 25. helmikuuta 2017

Talveakin voi rakastaa!


Voiko puutarhaihminen olla myös talvi-ihminen? Voiko elokuussa syntynyt nauttia helmikuusta? Näitä taas  pohdiskelin, kun alkoi tuo viime viikkoinen lumimyräkkä. Se ilon määrä, mikä sisällä kupli, kun lunta tuli taivaan täydeltä! Toki tiesin, mitä se lähitulevaisuudessa merkitsee; lumitöitä etupihalla, lumitöitä takapihalla, lumitöitä toisella pihalla... ja aika paljon joka tapauksessa. Mutta kun lumitöistäkin tämä outo ihminen pitää vallan mahdottomasti.


Mitä muuta talvi-ilottelu sisältää; joku tekee minulle (toki muillekin) hiihtolatuja, joilla pääsen metsiin, pelloille, luonnon rauhaan hiihtelemään. Tai lunta riittää järvenjäällä keväämmälle, jolloin jo aurinko lämmittää hiihtäjän poskea.




Lapsenmielinen olen, myönnettäköön, mutta lapset osaavat ottaa tällaisista lumisista päivistä ilon irti. Miksei aikuinenkin voisi tehdä lumikukon tai enkelinkuvan hankeen!   
 

Lumi antaa vielä suojaa kasveille, koska ei se lämmin kevät kuitenkaan vielä tule. Siellä pehmoisen lumivaipan alla on hyvä valmistautua tulevaan kasvukauteen.



Uusi lumi tekee kaiken niin puhtaan ja kauniin näköiseksi, lumi pehmentää muodot ja maiseman, ja valkoinen hanki yhdessä sinisen taivaan ja auringon kanssa on jotain niin kaunista ja niin suomalaista..!


Uskoisin, että kun löytää talvesta ne positiiviset puolet, sen jaksaa paremmin ja ykskaks huomaakin, että on tullut kevät, enkä ehtinyt murehtia pitkää talvea ollenkaan.

Mitä mieltä sinä olet talvesta, voiko siitä pitää?



maanantai 13. helmikuuta 2017

Terveydeksi, Ystävät!

Alkuvuodesta jotenkin kaipaa remonttia myös keholle, on sellainen nuutunut olo kuin talvehtineella pelakuulla. 

 Olen luonnostaan liikunnasta pitävä, ja nyt voisin pitää puutarhablogin sijasta liikuntablogia, sen verran tiuhaan kuntokeskuksen ryhmäliikuntatunnit ovat mukaansa imaisseet, hiihtoladun nähdessäni suorastaan hullaannun, vesijumpalla olen pärskinyt kerran viikossa ja nyt jo ehtii päivänvalon aikaan ulkonakin lenkkeilemään. Ei siis mitään elämäntaparemonttia, vähän vain korjausliikettä:)



Pimeän syksyn ja joulunajan makeannälkä pitäisi myös selättää ja saattaa kohtuulliseen tilaan, eli suklaan sijaan kasviksia, marjoja, hedelmiä...





Kesän aherrusten palkkana voi herkutella smootheilla, vaikka mustikka-puolukka-vadelmakimara, seassa  kreikkalaista jogurttia!

 



Huomenna vietetään taas Ystävänpäivää, vietetäänkin sitä terveellisissä merkeissä, vai onko se sinusta mahdoton ajatus?! 


 Smoothie tai suklaaleivos - kumpi vaan, Iloista Ystävänpäivää teille kaikille!


Tervetuloa myös uudet lukijat, Birgitta ja Tuija!