perjantai 16. marraskuuta 2018

Marraskuinen kasvihuone







Kasvihuoneen käyttö on taas saanut uuden merkityksen, ollaanhan lähestymässä joulua ja pihan kasvukausi päättynyt. 

  
Viileys hiipii myös kasvarin sisälle, joten sellaisenaan ei siellä tällä hetkellä tarkene ilman ulkovaatteita. Mutta kun laittaa lämpöpuhaltimen vähäksi aikaa päälle, voi puutarhahuoneessamme hyvin istuskella vaikkapa saunan jälkeen tai viettäen lämmintä glögihetkeä.


Jo muutama viikko sitten tein kevyet kranssit lasioviin, katsotaan, vaihdanko jouluisempiin tuonnempana.






Rakentelin myös muutamia asetelmia sammalesta, havuista ja puolukanvarvuista, jouluiset koristeet lisäilen myöhemmin, jos niitä tarvitaan.




Tein myös rautalankakehikkoon kranssin, jonka jätin tarkoituksella kovin yksinkertaiseksi. Tuohon voi myös nopeasti vaihtaa kokonaan uudet materiaalit, vaikkapa tuijan oksan tai käppyräisen männyn risun, eukalyptuksen tai lehtikuusen käpyoksan...





Illan hämärtyessä on ihan pakko välillä jo viritellä kynttilöitä tunnelman tuojaksi.








Ihania iltoja, tunnelman voi tehdä ilman joulufiiliksiäkin - vaikka minusta joulu on niin ihanaa aikaa, että sen vieton voi kyllä jo kohta aloittaa.


Mukavaa marraskuista viikonloppua teille kaikille! Ja tervetuloa uudet lukijat, Kivisen Vilma ja Valkoista salviaa -blogin Heidi!

 

tiistai 13. marraskuuta 2018

5 parasta puutarhamuistoa kasvukaudelta 2018 -haaste


Sain taannoin haasteen Minnalta, Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kasvukaudelta. On melko mahdotonta listata muistoja paremmusjärjestykseen, jokainen kesän hetki on ainutlaatuinen ja jää omalla tavallaan mieleen.


Mutta tässä omat valintani: 

1. Lämmin kevät
Se tunne, kun maasta  aukeavat ensimmäiset sipulikukat ja aurinko alkaa lämmittää, on sanoinkuvaamattoman ihana! Jo kevät oli lämpöä täynnä ja enteili hyvää kasvukautta.  Kesällä tuo auringon lämpö saavutti jopa kohtuuttomat mittasuhteet, kun sadetta ei juurikan tullut ja puutarhan ihana alkukesä uhkasi muuttua pakahduttavaksi kuivuudeksi.



2. Köynnösruusuni huikea kukinta
Enpä muista, koska eteläseinustalla kukkiva Flammentanz olisi kukkinut noin runsaasti. Ja mikä ihanaa, uusia nuppuja aukesi viikosta toiseen.  Olen aiemmin peittänyt ruusun vain havuilla, mutta nyt pahimpien pakkasten ja kevätahavan aikaan ruusu oli pakkaspeitteen suojssa, sillä lienee myös merkityksensä.


3. Kärhöihanuus
 Olipa  kesä myös kärhöjen kesä! Maasta nousivat lähes kaikki vanhat kärhöni ja joidenkin osalta kukinta oli ennätyksellistä ja sitäpä myös jatkui pitkään.



4. Siemenkylvöjen onnistumiset
Taimikasvatus oli taas runsasta ja aina jännittää, lähtevätkö pienet siementaimet kasvuun ja ehtivätkö tuottaa iloa. Uusia edellisvuonna kasvatettuja perennoita ja kaksivuotisia tulikukkia nousi runsaasti, tomaatintaimet tuottivat hyvää satoa, mutta myös heinät, leijonankidat, tsinniat ynnä muut ehtivät ilahduttaa pitkään. Huikein odotus palkittiin, kun kelloköynnökset avasivat hienoja kukkiaan kurotellen korkealle.



5. Puutarhahuone ja sen uusi polku.
Pihalla sijaitseva kasvihuone-huvimajamme on ainaisen onnen lähde. Menneenä kesänä siellä kypsyivät tomaatit ja kurkut, mutta huonehan on myös oleskelun huippupaikka! Suunnitelmat katetusta polusta ja sitä reunustavista istutuksista olivat jo muhineet majan valmistumisesta lähtien. Mutta tänä kesänä haave toteutui - toki älyttömän helteen vuoksi työ tehtiin vasta elokuun lopulla. Näistä kukkapenkeistä saattaa alkaa ensi vuoden yksi parhaista muistoista, kunhan sipulikukat taas nousevat ja uusi kevät voi alkaa!
 



Haasteen säännöt ovat perinteiset:

-Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta (siitä lähtien, kun esikasvatus-kausi alkoi päättyen tähän hetkeen)

- kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää-blogista.

- kerro, keneltä itse sait haasteen ja lisäksi haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan

-käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Maatiaiskanasen Elämää-blogin 5 parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta-haaste postauksen kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan. 






Haasteita liikkuu nyt blogeissa sellaista vauhtia, että en ole lainkaan perillä, kuka tähän haasteeseen on jo ehtinyt vastaamaan. Haastankin nyt sinut, joka odotat tätä haastetta, mutta et ole vielä saanut - siis kolme nopeinta ilmoittautukoot:)

Mukavaa viikon jatkoa!

tiistai 6. marraskuuta 2018

Syyspuuhasteluja




Kiva syksy, lupailevat jopa 12 asteen lämpöä...! Puuhastelut ulkona vaan tulevat pimeyden vuoksi niin haastaviksi. Viikonloppuun pitää sitten mahduttaa kaikki ne asiat, mitä tahtoisi ulkona tehdä. Jos ehtisin, tyhjentäisin vielä lämpökompostin, alkaa olla jo sen verran täynnä. Luulin, että homma jää kevääseen, mutta sää lupailee hyvää.



Ostin ensimmäiset callunat ja hopealangat jo kuukausi sitten, mutta osa on joutunut odottamaan paikkaansa, koska kesäkukilla ei ollut mikään kiire lopettaa kukintaansa. Viimeisen amppelin istuttelin viikonloppuna. Kesällä huippukukintaan innostunut Flammentanz köynnösruusu teki runsaasti haalean oransseja kiulukoita, joita olen lisäillyt useampaankin asetelmaan.







Toissa viikonloppuna istuttelin viimeiset kukkasipulit ruukkuihin, jotta  keväälle saadaan taas varaslähtö. Mitenköhän käy kaikille maahan istutetuille sipuleille, jos tämä lämpöaalto jatkuu tammikuulle - alkaako varaslähtö myös puutarhassa? Toisaalta vielä toissaviikolla oli kaupoissakin sipuleita myytävänä, ja alehintaan. Joten saattahan olla, että vielä joku sipuli päätyy maahankin.


Joskus aika loppuu kesken, joskus teen tietoisen valinnan ja jätän osan kasveista talven törröttäjiksi. Olen kyllä se verran säntillisyyteen taipuvainen, että mieluusti siivoilen kukkapenkit jo syksyllä. Mutta monien mielestä vanhat perennojen varret ja lehdet antavat kasveille suojaa ja ovat valmista parannusainetta. Varmasti totta, mutta ainakin nämä nauhusten huiskut joutavat pois. Viime viikolla olivat näin kauniita, nyt märkiä ruipeloita.



Puutarhahuoneella alkaa näkyä merkkejä joulusta, mutta siitä sitten vähän myöhemmin.


Mukavaa viikkoa sinulle!

perjantai 2. marraskuuta 2018

Kimppu- ja kranssiterapiaa alkavaan marraskuuhun



Kellojen käänteleminen sai aikaan sen, ettei kotona enää ehdi olla valoisaan aikaan. Aamulla lähden pimeässä ja iltapäivällä on vähintään hämärä kun palaan töistä. Vaan eipä pihalta valoisaankaan aikaan enää värejä löydy. Samalla myös puutarhapuuhat ovat käytännössä loppuneet. Miten täyttää tuo aukko?


 Marketin ruusupuketti kimpuksi tehtynä auttoi hitusen, kranssin tekeminen helpotti vähäsen, mutta vieläkin kärsin kukkien ja värien puutteesta.





 Onneksi harmaaseen ankeuteen löytyi lääke Villähteeltä, kukkakauppa Villiviinistä. Omistaja Eija Hyyryläinen järjesti parahiksi boheemin kukkakimppukurssin, siispä suuntasin sinne heti marraskuun alkaessa.  Samalla kun Eija kertoili kimpun tekemisestä tärkeitä asioita ja sitoi mallikimppua, me herkuttelimme paikallisen lounaskahvilan herkullisella juustokakulla ja suurella kupillisella kahvia/teetä - oleellinen osa tätä terapiailtaa!




 Sitten olikin jo meidän vuoromme! Ensin kukkasten ja vihreiden valinta, sen jälkeen kukkavarsien siivoaminen. Mitään ei saa jättää varsiin pilaamaan vettä ja sen myötä valmista kimppua ennenaikaisesti.




Kun kimpun teko alkaa, ei voi välillä kameralla kuvailla, kun et voi laskea keskeneräistä kimppua kädestäsi. Niinpä valmiit kimput puhukoot puolestaan. Lopputuloksena neljä hyvin erilaista runsasta boheemia kimppua, vaikka kaikilla olikin keskiössä uhkea hortensian kukkaterttu.







 Käykääpä katsomassa Villiviinin facebook- sivustolta lisää kuvia. Samoin sivuja seuraamalla saa myös tietoa uusista kursseista.




 Villiviinissä oli paljon muutakin katseltavaa. Halloween ja pyhäinpäivä lähituntumassa, joulukin jo aavistellen mukana. Vanhan autokoritehtaan tiloissa on paljon muitakin yrittäjiä, ja hauska yksityiskohta on, että kukkakauppa ja ompelimo jakavat saman liiketilan. Villiviinistä ja aiemmasta kimppukurssista voit käydä lukemassa täältä.


 Kotiin päästyäni kukkaterapia senkun jatkui. Tokihan tuoretta kimppua piti vielä kuvata monestakin kulmasta ja samalla ihailla ja nauttia!



Kimppuun liitettiin runsaasti leikkovihreää, heinät ja kukkasten siemenkodat tuovat keveyttä, samoin hitunen värjättyä asparagusta. Eucalyptus, neilikat, jaloangervot, hortensia sekä vaalea amaryllis antavat kimpulle värit.






Miltä mahtaakaan kimppu näyttää viikon kuluttua, kun vielä nuppuinen amaryllis avaa kukkansa?



Suosittelen etsimään tällaisia terapiapaikkoja,  kiitos, Villiviini ja Eija kivasta illasta!
 Hyvää viikonloppua!