torstai 29. helmikuuta 2024

Kuusi kuvaa kesästä

 Sain jo vuosia kulkeneen tutun Kuusi kuvaa kesästä -haasteen Saaripalsta -blogin Sailalta. Haasteen alullepanija on Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo, joten kiitos molemmille tästä menneen kesän muisteluihin vievästä haasteesta!



Alkukesästä kaikkea odotetaan ja jokainen maasta ilmestyvä kasvi saa osakseen suunnatonta ihailua! Itselläkin on hyvä mieli, kun kesän lämpö ja kasvukausi ovat vasta edessäpäin!





Metsäpuutarha on uusi ja mielenkiintoinen kokeilu - voittaako luonto vai onnistunko  kasvattamaan metsään puutarhan, joka myös sopii niihin maisemiin. Viime kesänä puutarhan valtasivat sormustinkukat, jotka tässä vasta aloittelevat kasvuaan. Syksyllä nyhdin kaikki juurakot pois, jotta varsinaiset puutarhan kasvit saisivat rauhassa kasvaa. Tätä kesää odotan taas suurella innolla!




Yksi kesän ehdoton kukkija ja puutarhan kauneuden luoja ovat pionit! Tässä liihottelevat Dancing Butterflyn terälehdet!



Ei kesää ilman mökkimaisemia! Kun helle hellii ja järvi on peilityyni, eivät talvipakkaset ja räntäsateet paina mieltä!




Punahatut viihtyvät! Tässä kohtaa ollaankin jo kesän loppupuolella, rehevyydestä nauttien!




Uusi istutusalue oli viime kesän projekti! Keväällä istutin sen täyteen daalioita, ja syksyllä monenmoista perennaa ja pensasta, joiden toivon keväällä lähtevän kasvuun ja viihtyvän uudessa kodissaan. Lumien sulamista siis täällä odotetaan innolla, useammassakin kohtaa puutarhaa!



Kuusi kuvaa kesästä -haaste:

- julkaise kuusi kuvaa viime kesältä
- aihe on täysin vapaa
- haasta muita vastaamaan

Tai nappaa tästä haaste itsellesi.





maanantai 26. helmikuuta 2024

Helmikuun kukat ja sukat




 Hups, miten nopeasti helmikuu ehtikään loppusuoralle! Tähän kuuhun on mahtunut monenlaista, työkiireistä liikuntaharrastuksiin ja kulttuurinautintoihin. Siis kaikenlaista muutakin kuin puutarhajuttuja! Kävimme alkukuusta upean Vitriini -kuoron Revyyssä ja pääsimme heidän mukanaan musiikin siivin Espanjan matkalle. Teatterinautintoja on tarjonnut Kouvolan teatterin Cabaret musikaali sekä tragikoominen Aina joku eksyy -näytelmä,  vierailijana taitava Minna Kivelä.



 Taimikylvöjen aika lähenee ja siihen valmistautuminen on toki alkanut, mutta kiirettä en tänä vuonna ole pitänyt - lähiviikkoina aloittelen! Motivaatiota on lisännyt mm. iki-ihanan ruotsalaisen Puutarhakausi -ohjelman uudet jaksot! 




Sukkia ja lapasia on syntynyt talven aikaan verkkaisesti; Leikkasin suosikkisukistani reikäiset terät pois ja kudoin varsiin uudet. Punavalkoiset sukat ovat saaneet jo kaksi kertaa uudet terät, kun ei Nallelanka kestä samanlaista kulutusta kuin paksumpi seiskaveikka. Pidän vaan niin kovasti tuosta mallista, ja kilotavarana hankittua lankaa löytyi vielä. Turha heittää pois koko sukkia, kun voi tehdä varsiin uudet terät! :)



Tammikuun pakkasilla aloitin myös jämälankojen tuhlaamisen ja kudoin kolme viimastopparia, kun osa huoneista on ollut vähällä käytöllä ja niistä on laskettu lämpöjä alemmas. Kovilla pakkasilla ovien alta hiipii kylmää ilmaa, joten tämän talven hitti kotiutui meillekin! Värit on aika hurjia, mutta nämä langat on joko pieniä jämäkeriä tai tuttavalta aikoinaan saatuja kakkoslaadun säkkilankoja, joista on jo useammat sukat ja lapaset kudottu. Nyt mennään siis lämpö - eikä sisustus edellä :D



 

Viimeisimmät sukat suunnittelin eri ohjeita yhdistellen. Instagramissa olen ihastellut norjalaisen Heidi Froshaug`n upeita sukkia ja lapasia. Sieltä nappasin kevätsukkien varteen muutaman vinkin. Varren suuhun tein nyppyläreunan ja nilkkaan kudoin monista Anelmaisista tutun kukkaraidan. Teräosassa toistelin raidoin varren värejä. Nämäkin ovat Nallelangasta kudottu, siis vähän ohuempaa ja hempeämpää kevättä kohti!




Puolivälissä helmikuuta toin kauppareissulta terttuneilikoita. Viime viikonlopuksi hain uusia, sillä ne ovat ihan huippukestäviä ja nuput aukenevat hyvin maljakossa. Neilikoista onkin juuri värikirjonsa ja kestävyytensä vuoksi tullut yksi suosikkikukkasistani. Ostin joukkoon vähän eukalyptusta, muutaman persikansävyisen yksittäisen neilikan ja niinpä uusien sekä vielä kuosissa olevien vanhojen terttuneilikoiden nipuista syntyi värikäs Helmikuun kimppu!


Näistä saa ihanan pitkän ilon!




Viimeisiä päiviä helmikuuta siis mennään. Karkauspäivä tuo oman lisänsä tähän viikkoon, itsellänikin olisi taas tuhannen taalan paikka, mutta uutta hamekangastakin olisi kiva saada...hmm... <3 Mies kyllä ilmoitti karkaavansa jo keskiviikkona! ;-D 






Mukavaa viikon jatkoa kaikille!