lauantai 25. helmikuuta 2017

Talveakin voi rakastaa!


Voiko puutarhaihminen olla myös talvi-ihminen? Voiko elokuussa syntynyt nauttia helmikuusta? Näitä taas  pohdiskelin, kun alkoi tuo viime viikkoinen lumimyräkkä. Se ilon määrä, mikä sisällä kupli, kun lunta tuli taivaan täydeltä! Toki tiesin, mitä se lähitulevaisuudessa merkitsee; lumitöitä etupihalla, lumitöitä takapihalla, lumitöitä toisella pihalla... ja aika paljon joka tapauksessa. Mutta kun lumitöistäkin tämä outo ihminen pitää vallan mahdottomasti.


Mitä muuta talvi-ilottelu sisältää; joku tekee minulle (toki muillekin) hiihtolatuja, joilla pääsen metsiin, pelloille, luonnon rauhaan hiihtelemään. Tai lunta riittää järvenjäällä keväämmälle, jolloin jo aurinko lämmittää hiihtäjän poskea.




Lapsenmielinen olen, myönnettäköön, mutta lapset osaavat ottaa tällaisista lumisista päivistä ilon irti. Miksei aikuinenkin voisi tehdä lumikukon tai enkelinkuvan hankeen!   
 

Lumi antaa vielä suojaa kasveille, koska ei se lämmin kevät kuitenkaan vielä tule. Siellä pehmoisen lumivaipan alla on hyvä valmistautua tulevaan kasvukauteen.



Uusi lumi tekee kaiken niin puhtaan ja kauniin näköiseksi, lumi pehmentää muodot ja maiseman, ja valkoinen hanki yhdessä sinisen taivaan ja auringon kanssa on jotain niin kaunista ja niin suomalaista..!


Uskoisin, että kun löytää talvesta ne positiiviset puolet, sen jaksaa paremmin ja ykskaks huomaakin, että on tullut kevät, enkä ehtinyt murehtia pitkää talvea ollenkaan.

Mitä mieltä sinä olet talvesta, voiko siitä pitää?



maanantai 13. helmikuuta 2017

Terveydeksi, Ystävät!

Alkuvuodesta jotenkin kaipaa remonttia myös keholle, on sellainen nuutunut olo kuin talvehtineella pelakuulla. 

 Olen luonnostaan liikunnasta pitävä, ja nyt voisin pitää puutarhablogin sijasta liikuntablogia, sen verran tiuhaan kuntokeskuksen ryhmäliikuntatunnit ovat mukaansa imaisseet, hiihtoladun nähdessäni suorastaan hullaannun, vesijumpalla olen pärskinyt kerran viikossa ja nyt jo ehtii päivänvalon aikaan ulkonakin lenkkeilemään. Ei siis mitään elämäntaparemonttia, vähän vain korjausliikettä:)



Pimeän syksyn ja joulunajan makeannälkä pitäisi myös selättää ja saattaa kohtuulliseen tilaan, eli suklaan sijaan kasviksia, marjoja, hedelmiä...





Kesän aherrusten palkkana voi herkutella smootheilla, vaikka mustikka-puolukka-vadelmakimara, seassa  kreikkalaista jogurttia!

 



Huomenna vietetään taas Ystävänpäivää, vietetäänkin sitä terveellisissä merkeissä, vai onko se sinusta mahdoton ajatus?! 


 Smoothie tai suklaaleivos - kumpi vaan, Iloista Ystävänpäivää teille kaikille!


Tervetuloa myös uudet lukijat, Birgitta ja Tuija!





maanantai 6. helmikuuta 2017

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä..


Viikonloppuna vietettiin Suomen juhlavuoden ensimmäistä Suomen Luonnon päivää teemalla "Sukella Talveen!" Olin vallan tuon päivän unohtanut, onneksi Suvikummun Marja siitä blogissaan mainitsi ja sattumalta meidän viikonloppumme suuntautui mökkimaisemiin, joten luonto oli enemmänkin kuin lähellä.


Koko talvena ei ole ollut mahdollisuuksia hiihtämiseen, ja minä kun niin pidän hiihtoretkistä - sekä hissukseen hiihtelystä että vähän kovemmastakin vauhdista! Nyt päätimme ottaa sukset matkaan, ja vaikka sää oli pilvinen, sumuinenkin, oli jäällä juuri sopivasti lunta; suksi luisti ja sompa puri lumeen napakasti. Retki saattoi alkaa!

 Mökkimme sijaitsee saaressa, johon kuitenkin on siltojen kautta yhteys maalle. Kartasta laskien kilometrejä saaren ympäri hiihtoon kertyy kymmenkunta. Ei pitkä matka, nyt vaan ei ollut valmista latua..

 Voi miten maisemat voivatkaan olla erilaiset kesällä ja talvella!



 Luonto tekee joskus hassuja luomuksia!


Ensi kesänä tulen varmasti laittamaan kuvia vihreistä saarista, rannoista, auringonpaisteesta ja sinisestä järven selästä. Nyt ei näitä näkynyt, kuten ei näkynyt paljon mitään muutakaan. Muutama auto ajeli jääteitä pitkin ja jokunen pilkkimies erottui rantojen läheltä. Tuntuu hullulta, kun tietää allaan olevan 18 metriä vettä ja siinä sitä vaan hiihdellään, lähes ypöyksin.

Pieni eväsretki Runebergin päivänä (tortut eivät olleet ihan aitoja Runebergeja), sellainen on paikallaan, että retki tuntuu mukavalta loppuun saakka. Lapsilla pitää aina olla retkieväät - miksei siis aikuisillakin:)

Aikaisemmin  hiihtoreissut  on tehty vasta maaliskuulla, sydäntalvella on joko valtavasti lunta tai kovat pakkaset, tai tuo lyhyt valoisa aika ei edes houkuttele kesämökille. Keväthangilla teemme vielä uuden retken - Toivottavasti!

Pitihän mökkipihaakin katsastaa, ja mikäli talvi etenee normaalisti, voisi kesäkuussa olla mukavasti kukkasia luvassa!


Nyt jo onneksi aurinko paistaa, tänäänkin ollut ihan huikean kaunis sää, menee vaan töiden merkeissä, eikä ole latuja!
Aurinkoisia talvipäiviä!