sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Kesä mielessä!

 Siinähän sitä on aikaa miettiä, että mahtaako se tullakaan, kun ei niin kovin kesäiseltä tämä päivä lumikolan varressa ole tuntunut.

 


Lunta edellä lykätessä mietin, milloinkahan ottaisin esille viime vuoden siemenpussukat... Tai ehtiihän ne myöhemminkin...



Ensi kesänä unohdan retiisit, ei niitä meillä niin kovasti haluta, unohdan myös herneet, niitä tuli viime kesänäkin varsin niukasti ja silti veivät koko kasvilavan.



Kelloköynnöksiä en kasvattanut viime vuonna - en nytkään, aurinko polttaa ne alkukesästä ja ei ole oikein löytynyt selaista paikkaa, jossa hyvin viihtyisivät. Ja kasstelukin on niin epäsäännöllistä, koska puutarhurilla on monta paikkaa, missä kesänsä viettää.

 

 

 

Kosmoskukille on löytynyt liian vahvaa maata, ovat kasvattaneet vain vihreää, eivätkä ole ehtineet kukkaan. Mistähän niille nyt laihan maan löytäisin, vai luovunko tästä trendikasvista kokonaan?

Ei taida olla ketään kotona? Lienee vain kesäasunto?

 

Jättiverbenat pitäisi laittaa kasvamaan, mutta minullahan on niitä kellarissa talvehtimassa ja siementaimia on joka kesä löytynyt vanhoilta paikoilta, joten enpä niitäkään nyt esikasvata.

 


 

Pelargoniatkin ovat vielä kellarissa, mutta niiden aika on vasta helmi-maaliskuun vaihteessa, ei kiirettä! Ja sitten vaihdetaankin seuraavalle pihalle...., siellä odotti uusi lumikaaos!

 

Ihan kun en olisi koko talvena kolannut yhtään polkua!


Kukkakimppuihin täytyy satsata, mutta daalioita on jo niin paljon, ettei niitä tarvitse lisätä. Tai ehkä sentään jotakin lämmintä oranssia, mutta senhän ehtii paljon keväämmälläkin hankkia.

 

 

 

Kransseja syksyksi! Siis kylvänkin kaikki kaksi kasvilavaani täyteen kuivakukkia; olkikukkaa, ikiviuhkoa, jänönhäntää....niitä ei ole vanhoina siemeninä, joten pääsen pian ostoksille. 

 


 

 Jos sentään jotakin laittaisin keittiön lattialämmityksen päälle itämään, muutama purkki ihan mitä vaan, ihan huvikseen vaan...

 

 

 

Kas, lumityöt tulikin jo tehtyä! Ja kevään suunnitelmat siinä samalla :)

 

Saunalumienkeleitä, oletko kokeillut? ;-)

 

Mukavaa alkavaa viikkoa!



torstai 20. tammikuuta 2022

Puutarhavuosi 2021

Vieläkin on nihkeää tämä puutarhavuoden käynnistys. Aivan kuin olisi tosiaan alustanut muistikorttinsa tyhjäksi ja samalla kääntänyt vauhtia hitaammalle. Toki on sanottava, ettei täällä millään tyhjäkäynnillä olla; on meneillään vuoden hektisin työrupeama, joka helpottaa vasta hiihtolomien jälkeen. Toisaalta kotona kilisevät puikot iltaisin, olen välttynyt vielä koronalta, mutta saanut neuloosin! Uhkaa pahasti kaikkea muuta tekemistä.

 


 

Mutta kaivelen muistini kätköistä vielä viime kesän touhuja ja yritän vastailla haasteeseen, jonka Minna Hiidenkiven puutarhassa - blogista on aikoinaan kehitellyt. Sen kautta on kiva koota mennyt puutarhavuosi muutenkin kuin pelkkien kuvien muodossa.

 


 

 1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

 

 Kaikki kulki vanhoilla kaavoilla, ei tullut uusia puutarhakokeiluja, vaikka uusia istutusalueita tulikin perustettua. kasvarissa kasvoivat tomaatit ja rypäleet, vaikka keväällä koinkin kauhun hetkiä, kun luulin viiniköynnöksen kuolleen äkilliseen kuumuuteen ja kuivuuteen. Osa aluista toki kuivuikin, mutta vähitellen kasvi siitä piristyi ja antoi syksyllä mukavan sadon.


Uudet kärhötuet kuuluivat alkukesän suunnitelmiin, ja tarpeeseen tulivatkin!

 


2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

 

 Taisin suunnilleen pysyä suunnitelmissani. Poistin vihoviimeisetkin lainsuojattomat kurtturuusut ja tein tilalle uuden istutusalueen. Tämä oli jo pitkän tähtäimen suunnitelma.

 


 

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

 

 Muutamia autolastillisia, se on pakko myöntää :) Jokainen alennusmyyntireissu ja taimipäivät täyttivät takuuvarmasti koko peräkontin, ja vähän enemmänkin. Nyt tuli kotiin uusi istutusalue ja loppukesästä mökille uusi metsäpuutarhan alku. Niihin jo upposi muhkea taimijoukko!

 
 

Katsura on pärjännyt hyvin jo kolme vuotta!


 

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

 

 Yleensä tulee tuhoja niukasti, pelaan melkoisen varman päälle. Ja aremmatkin ovat viihtyneet yllättävän hyvin. Mutta taisi muutama taimi kadota ja jotkut kasvoivat heikosti. Safiirihortensia on pysynyt kyllä hengissä, mutta kukkimaan en ole sitä saanut.

 

 


 


5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Kasveista edelleen haikailen Double Ellenin perään, punaisia jouluruusuja en ole onnistunut saamaan kuin yhden aikoinaan, ja sekin katosi nopeasti. Ikiomalle pihalleni pitäisi saada uusi terassi ja pikkuruinen huvimaja - jäävät nytkin haaveeksi. Toiselle pihalle vesiaihe ja sitten lautaseinä - tätä en nyt selittele enempää, koska se on jo oman postauksen arvoinen, jos joskus toteutuu ;)

 


Ensimmäiset metsäpuutarhan asukkaat odottavat istuttamista.

 

 
6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2021?
a. Sää
b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

 Uusi metsäpuutarha, tai ennemminkin sen aloittaminen, ehdottomasti! Se on eniten aiheuttanut iloa ja työtä, se ei ole vielä valmis ja siksi sen kevättä odotan hillittömästi!

 

Kurtturuusut ovat kadonneet!!

 


7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

 Mökkimetsässä puuhailin uuden istutusalueeni kanssa aina, kun mökillä olimme. Mutta eniten helpotusta ja ylpeyttä koin uusitusta kotipihan aidanteesta, kun ensin sain pensasruusujen juurakot kaivettua ylös ja sitten hankittua tuijia ja uusia kasveja tilalle. Samaan projektiin kuului myös suuren kuusen kaataminen ja sen jalostaminen polttopuiksi. No, se työ ei ollut minulle haaste, kun olin vain pinoajan roolissa, mutta kuusen juurien kaivelu jäi sitten omalle kontolleni. Kantohan on siis edelleen paikoillaan, mutta tuttuun tapaan kaikki juuren kolot on täytetty mullalla ja kasveilla :)


 


8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

 Kyllä se oli oksasilppuri, joka hankittiin mökille uuden tontin raivaushommien vuoksi. Valtava määrä risuja upposi silppurin kitaan jo keväällä ja uudestaan loppusyksyllä. Vaikka poltimmekin isot kasat risuja, sain silti hyvää katetta poluille ja kasvien juurille. 

 


Syyshohdekukkia odottelen nousevaksi ensi kesänä...
 


9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

 Olen melko harkitsevainen, joten ei niitä ainakaan montaa tullut. Ehkä nuo syksyn alemyynnit saavat ihmisen hullaantumaan halvoista hinnoista ja matkaan lähtee sellaisiakin kasveja, jotka eivät ehkä tule menestymään, mutta ei se -70% sitten niin paljon kirpaise:) Toisaalta kokeilujahan nekin ovat! Monesti kasvit ovat pihallani aloittaneet kohtaamaan ensimmäisenä syksyn sateet, kylmenevät kelit, jäisen maan ja lumikuorman. Jos niistä selviävät, on seuraava vuosi jo helpompi.


 

Vain muutama krysanteeminoksa on kaupan antimia, muut löytyivät omasta puutarhasta:)


10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

 Kaksi jalohortensiaa; toinen edellisvuotinen, joka jaksoi tehdä kolme komeaa kukkaa, ja toinen äitienpäiväksi saatu, joka jaksoi kukkia samoilla kukillaan toukokuusta syyskuuhun. Ja vielä riitti samoista kukinnoista hienoja kranssikoristeita.


11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

 Syyshortensia Vanilla Fraise ei kukkinut viime kesänä lainkaan, vaikka on jo useamman vuoden vanha ja on ollut upeasti kukkiva pensas. Mietin, oliko nyt liian kuuma alkukesä ja kesälläkin oli pitkä hellejakso. Vanillan paikka on varmasti liian kuuma ja kuiva. Jos ei ensi kesänäkään ala kukkimaan, on syytä siirtää se toisaalle.

 


Uusia pensasmustikoita alennusmyynnistä, ihan vaan syysvärin vuoksi!
 


12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Kasveihin aivan varmasti.

 


"Apua, mie romahan!" Ja romahtihan se, maahan asti!

 

  13. Mitä opit?

 Muutama kärhö sai uudet, vahvat tuet ja muutama tukeutui huteriin pensaisiin. Nyt olen oppinut, että kukkaloisto pääsee edukseen, kun autat kasvia ja rakennat sille sellaisen tukiverkoston, että se voi rauhassa kiivetä ja availla kukkiaan, huono tukiverkko saattaa aiheuttaa vakavan romahduksen!

 


Pian kukkivat Espanjansinililjat, enää ehkä vain... 5 kuukautta :D

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

 Kunnianhimoakaan ei puutu, mutta kyllä into kasvaa kevään edetessä suuriin mittoihin! :D

 

 

Kiitos, Minna kivasta haasteesta! Tähän olen jo aiempinakin vuosina vastaillut, mutta joka vuosi on erilainen, ja siihen on hyväkin palata! Pitkähän tästäkin tuli, kiva, jos jaksoit loppuun asti!  Kun loistaa poissaolollaan, on taas tietämätön, kenelle haaste on  jo mennyt. Siispä tästä voit sen itsellesi napata, niin minäkin tein:)

 

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

 

 Mukavaa viikonloppua!

tiistai 11. tammikuuta 2022

Kuusi kuvaa kesästä -Haaste

 Kesä on kovin kaukana, katsoo sitten eteen- tai taaksepäin. Nopeimmat ovat jo päässeet suunnitelmissaan tulevan kesän kukkaloistoon, mutta minä elän vielä menneessä. Tartuin viime vuoden puolella saamaani haasteeseen Kuusi kuvaa kesästä. Haasteen on aikoinaan laittanut liikkeelle Pirjo Tuplasti terapiaa -blogista, nyt sen minulle heitti Saraheinä Saran mökissä ja puutarhassa -blogista. Kiitos!

Miksipä ei, palataan kesän 2021 kuviin ja muistoihin, onhan se niin ihana vuodenaika! Kuusi kuvaa on vaan niin vaikea valita, kun uppoutuu kokonaiseen kesään!


 Alkukesän valo ja jokaisen uuden kukkasen ihailu - talvi ja kevät voitettu, kesä voi alkaa!

 


 
Kauan odotetut!

 


 Kukkien määrällä ei ole kattoa! Jotkut saavat lisäksi vapauden kasvaa ihan missä vaan huvittaa!



Kesäsade - tai sateen jälkeen... viime kesänäkin toisinaan kauan kaivattu sääilmiö!


 Aistit avoinna, kesällä saa nauttia!

 

 Loppukesän kukkajuhlat jatkuivat yötä päivää, jopa viikkoja!

 

Haaste on kiertänyt jo syksystä lähtien, mutta nythän on vielä hyvää aikaa palautella mieliin mennyttä kesää. Ota siis tästä haaste ja heittäydy kesätunnelmiin!





lauantai 1. tammikuuta 2022

Hyvää alkavaa puutarhavuotta 2022!

Täällä taas ollaan, uuden vuoden kynnyksellä! Pahoittelen, että en ole avannut konetta blogimaailmaan muutamaan viikkoon, en postannut, en lukenut muiden juttuja, en siis myöskään ole kommentoinnut mitään enkä ketään. Enkä tehnyt sitä ilkeyttäni. Joulu on minulle niin tärkeä osa vuodenkiertoa, että sitä ei vaan tee mieli viettää tietokoneen äärellä.

 


 Loppuvuosi oli ihana ja kodikas, läheisten kanssa vietettyä aikaa, johon ei tuntunut mahtuvan tietokonetta. Kameran muistikortti rikkoutui, enkä viitsinyt sitä lähteä jouluaikaan uusimaan, oli sekin yksi tekosyy olla kuvaamatta. Onneksi kännykässä on hyvä kamera!



 

Talvinen sää on ollut ihana! Välillä lunta on saatu lisää ja välillä kipakka pakkanen on pitänyt sisällä ja olen tyytynyt ihailemaan luonnon kauneutta ikkunan läpi. On ollut aikaa istua kutomassa, mutta myös lenkkeily on saanut oman osansa loma-ajasta. Etenkin auringonpaisteiset pakkaspäivät ovat olleet hienoja, jopa harvinaisia tähän aikaan vuodesta.






Kotikaupunkini Kouvola on viime vuosina panostanut uusiin ulkoilureitteihin, joissa pääsemme lähelle luontoa nauttimaan laajan kuntamme upeista maisemista ja kuntopoluista. Kymijoen vartta kulkeva reitti on lähellä kotiani ja -13 asteen pakkanen ei häirinnyt lainkaan minun ja tyttäreni retkeä.




 

Puutarhahuoneessa kukkivat vain jääkukkaset, mutta pian alkavat suunnitelmat tulevan kevään kylvöihin ja haaveet edessä olevasta kesästä! Vähän aikaa toki täällä vietetään ihan oikeaa talvea nauttien lumen ja jään kauneudesta, harrastetaan hiihtoa ja lumitöitä ja annetaan puutarhan viettää ansaittua talviuntaan!

 





 

Toivon, että uusi vuosi 2022 tuo mukanaan jotakin entistä parempaa; elämäniloa ja terveyttä sekä onnellisia hetkiä niin arkeen kuin  juhlaankin! Jatketaan puhetta puutarhasta - ja vähän muustakin maailman menosta :)

Oikein hyvää alkavaa uutta vuotta!