Pionien juhlaa!

 

 Pionihuuma on alkanut! Joka päivä avautuu uusia kukintoja ja niiden katseluun ei väsy! Loppuviikolle on luvattu sateita, tietenkin, kun nämä kaunottaret eivät millään kestäisi saada vettä helmoillensa! 

`Coral Charm´ on yksi ihanimmista, käy jopa kisaa ykkössuosikistani! Olen ostanut näitä viime vuosina muutaman, joten kukkia joudun vielä odottelemaan.

Suomi 100 -penkkiin olen hankkinut vain valkoisia pioneja. `Duchesse de Nemours´kukkii jo usealla kukkavanalla, muut vasta kasvattelevat juurakkoaan. 

Lähes valkoisin kukin ilahduttavat vanhaa kantaa olevat, mummon pihasta aikoinaan siirretyt kaunottaret! Pionien kuningatar `Sarah Bernhardt´, ainakin minusta se on kuningatar, vaikka onkin kuin mansikkajäätelö, kermavaahtoruusuke, pilvenhattara, mikä lie - runsauden huippu!

Katsokaa nyt tätä - ja ihailkaa!

Ehtivätkö kukkia ennen torstain sadesäätä, vai viritänkö aurinkovarjon, sillä eiväthän nämä sateenvarjon alle edes mahdu!

Kiinanpioni ´Dancing Butterfly´

Meni vuosia, ennekuin tajusinkaan, miten valtava määrä erilaisia pionilajikkeita onkaan. Ja kauhistuttavaa oli tajuta, miten valtavasti niitä minulta vielä puuttuukaan! Sen verran arvokkaita kasveja ovat, ettei niitä voi lähteä liikaa hankkimaan. Tarvitsevat myös tilaa kasvaa ja pioni ei edes pidä siirtelystä, joten paikkakin pitää jokaiselle olla katsottuna.

Tämä Itoh pioni ei ole väriltään sitä, mitä kuva näytti, nimikin on taas kadonnut, mutta jotenkin sellainen tunne, että värit ovat liuenneet ja sekoittuneet. Yhden kukan teki, miltä näyttänee sitten, kun kukkia on useampia? Tämä pioni on Sarah Bernhardtin vieressä, joten ei hän ainakaan siinä penkissä tule olemaan katseiden kuningatar!

Pioni on kestävä ja runsas perenna, ei välitä, vaikka maa on halkeillutta, kuivaa savea. Toisaalta pionithan eivät pidä märkyydestä ja eivät odota kastelua kuivinakaan kausina. Ihana kasvi näinä paahteisina kesinä!!

Kaikki väriyhdistelmät eivät  ole aina niin onnistuneita. Tästä tulee mieleen 70-80 -luvun retro, ja iloinenhan se on - mutta tyylikäs? No ei voi sanoa! Toisaalta kasvusto on hyvinvoiva ja runsas, joten enpä taida lähteä siirtelemään. Sitä paitsi, tämä on pihan vanhin kukkapenkki, joten vähän retroa saakin olla:)

Toisella pihallamme, vanhan omenapuun alla on kukkapenkki, johon joku aiempi omistaja on istuttanut vanhaa kantaa olevia pioneja. Ne kukkivat myös upeasti joka kesä kovassa savimaassa, ilman kummempaa hoitoa, lannoituskin saattaa unohtua.

 Puutarhahuoneen polun varressa kukkii ainokaisella kukallaan viime syksynä istutettu `Kellways Glorious´. Ulommaisissa terälehdissä hento häivähdys vaaleanpunaista, oikein kaunis, toivottavasti viihtyy ja alkaa kukkia runsaammin.

Vielä on monta nupunpalleroa avautumatta. Toivon todella sadetta, mutta ei sellaisella voimalla tulevaa, että on helmat kurassa ja pitkin nurmikkoa! Tai sitten meillä on pionihuuma maljakoissa:)

 

Loppuun vielä muisto juhannuksen auringonlaskusta.
Mukavaa, kukkaisaa kesäkuun viimeistä viikkoa kaikille!

Haaveita todeksi

Viikonlopun lämpimät säät pitivät tämän puutarhahörhön vahvasti ulkona. Kukkapenkkien laajennusta lapion voimalla ja muutamat liljan sipulit sekä pionin juurakot pääsivät multaan. Kevätkukkijoita piti kuvata ja perennoja tiirailla.

Sinivuokkoja putkahtelee edelleen.

Krookusten juhla-aikaa

Edellisvuotiset pääsiäiseksi hankitut Tete narsissit minikorkuisina..

Laukoissa pilkottaa jo nuput!

  Pihalla on jo useita perennoja hyvällä alullaan. Nyt uhkaavat pakkasyöt ja moni pieni piipottaja on vaarassa saada kylmää, jopa paleltua. Ovathan kasvit tottuneet sään vaihteluihin ja moni puskee hyvinkin kylmän mullan läpi, mutta siltikin harmittaa, jos tulee menetyksiä.

 

Pioneissa on kaikissa jo alut nähtävissä, toiset pitkälläkin. Tulevat pakkasyöt pelottavat, mutta peitteleminenkin on aika haastava tehtävä, niitä on niin monessa paikassa..

 Ritarinkannukset ovat ottaneet vauhdikkaan alun, ja hyvin ovat talvehtineet, ettei nyt vaan tulisi tappioita yöpakkasten vuoksi.

Varjoliljat sekä erilaiset värililjat pilkottavat mullasta - viekö pakkanen nekin!!

Sain vuosia sitten nyt jo edesmenneeltä anopiltani palloesikon, hänellä niitä kasvoi hämäläisessä maatalon pihassa upeasti. En ollut koskaan ennen nähnyt niin kaunista esikkoa! Olen saanut pidettyä sinisen palloesikon hengissä, joskus kuolemankielissä, kun pakkanen on purrut kovasti alkuihin. Mutta nyt esikkoja on jaettu jo moneen kohtaan pihamaata ja iloisesti pullistelevat, mutta pakkanen uhkaa niitäkin!

Tämän valkoisen palloesikon löysin Helsingin kevätmessuilta, on vielä istuttamatta, enkä istutakaan, ennen kuin yöhallat ovat ohitse.

Mutta viikonloppuun mahtui myös rakennuspuuhia ja yksi haave toteutui, kun mies rakensi kasvatushyllykön seinustalle. Edelleen olen ilman kasvihuonetta, mutta sellainen on rakenteilla toiselle pihallemme.

Kehikko tehtiin jo aiemmin ja nyt lisättiin muovit seinille. Etuosaan tuli muoviverho, jonka voi  rullata joko puoleenväliin tai ylös asti, mikäli sää on kovin lämmin. Tarkoitus on antaa taimien lämmitellä siinä, ennen kuin saadaan ne oikeille paikoilleen, mutta loppujen lopuksi hyllystö jää tomaateille.

Hyllyt ovat irrallaan, joten sitä mukaa, kun tomaatin taimet kasvavat poistan alempia hyllyjä. Ja ylös on tehty poikkipuu, johon saan narut tomaatteja varten kiinni.

Nyt on hyllykkö tyhjillään, mittari näyttää +1,3 astetta, joten taidan sittenkin mennä vähän peittelemään perennoja...