Kreetta Järvenpään työskentelyä sain aikoinaan seurata Mustila puutarhan kevätkauden avajaisssa. Kreetta oli siellä tekemässä asetelmaa; jokaisen kukkasen sijoittelu oli tarkkaan harkittua ja lopputulos ihana! Tuohon asetelmaan ja Mustilan puutarhajuhlat -postaukseen voit kurkistaa tästä. Kun näin Flora Favola -näyttelyn tulleen kotikulmille, oli selvää, että se täytyy nähdä! Siirsin ajankohtaa kuitenkin myöhemmäksi, unohdin muutaman kerran töistä lähtiessäni, että piti mennä kotiin museon kautta. Jouluun mennessä päätin, että loppiaisena varaan aikaa näyttelylle ja sain kuin sainkin toteutettua suunnitelmani.
Kreetan töissä on sekä valtaisaa kukkarunsautta että herkkiä yhden tai muutaman kukan asetelma. Käsillä tekeminen on molemmille taiteilijoille tärkeässä osassa. Kreetta rakentaa kukkansa ensin teokseksi jonka jälkeen valokuvaa sen. Heikki Marila työstää omat rehevät teoksensa maalaamalla ne käsillä. Molempien töissä näkyy arvostus jo elämänkaarensa lopussa olevien kasvien muotoihin; rehevästi avautunut kukinto sopii upeasti ikuistettavaksi tauluun, ja kuollut, rujo kukkanen on myös yhtä arvokas kuin nupullaan oleva.
Flora Favola näyttely on Poikilo museossa loppumaisillaan, enkä tiedä, jatkuuko se jollakin toisella paikkakunnalla. Toivottavasti näiden taiteilijoiden töitä saadaan nähdä jatkossakin. Suosittelen!
Hyvää loppiaisen iltaa ja viikonloppua!
